|
Osasto: Taidekasvatuksen osasto
Koulutusohjelma: Virt@
Tekijä: Nurmi-Rantanen, Kirsi
Työn nimi: Sarjoitettu suomalaisuus - kotimaisen sarjakuvan Suomikuva 1993-2003
Työn laji: Lopputyö
Sivumäärä: 96
Tiivistelmä:
Lopputyöni tutkii suomalaisuutta suomalaisessa sarjakuvassa. Tutkimus perustuu empiiriseen aineistoon, kuuteen
suomalaiseen sarjakuvaan vuosilta 1993-2003. Nämä sarjakuvat ovat B. Virtanen, Viivi ja Wagner, Pieniä julmia
tarinoita,
Maisa ja Kaarina, Mixi ja Mutsi sekä Mämmilä. Sarjakuvien valintaan vaikuttivat niiden laaja levikki sanoma- tai
aikakauslehtien sivuilla sekä ilmestyminen myös sarjakuva-albumeina. Tämä osoittaa näiden sarjakuvien olevan Suomessa
suosittuja ja siten mitä ilmeisemmin myös lukijoiden samastumiskohteita.
Lopputyöni keskeinen määrite on suomalaisuus, jolle jokainen meistä voi antaa oman sisältönsä. Suomalaisuuden käsitteen
selventämiseksi olen tutkinut suomalaisuuden syntyhistoriaa ja etsinyt suomalaisuuteen yleisesti liitettäviä
ominaisuuksia.
Tutkimusajanjakso 1993-2003 on suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriassa mielenkiintoinen. Suomi muuttui
tietoyhteiskunnaksi
1990-luvun lopulla vuosikymmenen alun laman jälkeen, liittyi EU:hun ja sai ensimmäisen naispresidentin, vuosituhat
vaihtui
ja suomalainen sarjakuva koki voimakkaan nousukauden. Sarjakuva on populaarikulttuuria ja tuottaa osaltaan kansallisia
symboleja sekä levittää tehokkaasti sadoille tuhansille lukijoille mielikuvia suomalaisuudesta. Minua kiinnosti, miten
sarjakuva heijastaa suomalaisen yhteiskunnan muutoksia.
Tutkimusmetodini on sarjakuvien semioottinen tulkinta, jossa tarkastelen sarjakuvia sekä tekstin että kuvan tasolla.
Tutkimusaineiston olen analysoinut seitsemän aihealueen avulla: suomalainen mentaliteetti, perhe, työ, yhteiskunta,
vapaa-aika, uskonto ja politiikka. Jako aihealueisiin helpotti suuren tutkimusaineiston (n. 980 sarjakuva-albumin
sivua)
käsittelyä. Jokaisen aihealueen yhteydessä esittelen siihen liittyvää tutkittua tietoa suomalaisuudesta ja
tutkimusaineistostani löytyneet esimerkit kuvin ja sanoin.
Tutkimukseni tuloksista voi päätellä, että suomalainen sarjakuva sekä vahvistaa tuttuja mielikuvia ja stereotypioita
suomalaisuudesta että luo uusia kansallissankareita ja -maisemia.
Aineisto: Kierreselkäinen A4-sivuinen vihko
Asiasanat: Sarjakuva, strippi, Suomi, suomalaisuus, semiotiikka, populaarikulttuuri
Säilytyspaikka: Taikin kirjasto
Salassapitoaika päättyy:
|