|
Osasto: Taidekasvatuksen osasto
Koulutusohjelma: TaM
Tekijä: Torkko, Leena
Työn nimi: Skeemoista kuviksi
Työn laji: Lopputyö
Sivumäärä: 75
Tiivistelmä:
Lopputyössäni tutkin lasten ja nuorten kuvaskeemojen rakentumista ja
kehittymistä, sekä kuvallista ilmaisua. Työni on kahteen empiiriseen
aineistoon pohjautuva laadullinen tutkimus. Toista aineistoa, oman poikani
kuvallista tuottamista, olen analysoinut laadullisesti ja toista,
perusopetuksen oppilaiden ohjatusti tuottamaa aineistoa lähinnä
määrällisesti. Tutkimukseni viitekehyksenä ovat Piaget´n, Lowenfeldin ja
Luquet´n kuvallista kehittymistä koskevat teoriat ja kuvaskeemoja
tarkastelen Neisserin havaintosykliä koskevan teorian pohjalta.
Tutkimusmenetelmänäni olen käyttänyt vertailevaa aineistolähtöistä
analyysia. Tutkimuksessani pyrin löytämään vastauksia siihen, miten
kuvaskeemat rakentuvat ja kehittyvät ja mikä on niiden merkitys
kuvallisessa ilmaisussa.
Tutkimusaineistoni koostuu oman lapseni piirustuksista kahdeksan vuoden
ajalta ja hänen kuvallisen ilmaisunsa havainnoinnista. Poikani
tekemiä kuvia analysoin kronologisessa järjestyksessä. Piirustuksista
valikoin kolme erilaista aihetta, joita tarkastelin kuvaskeemojen
kehittymisen näkökulmasta. Toinen osa aineistostani on 13 -
14-vuotiaiden perusopetuksen oppilaiden piirustuksia ja kahdella
kyselylomakkeella (n = 118) heiltä kerättyä materiaalia. Oppilaat
piirsivät kolme kertaa lukuvuoden aikana aiheiltaan samanlaisen
pikapiirustussarjan. Kuvaskeemojen kehittymistä ja muuttumista tutkin
kolmea pikapiirustussarjaa vertailemalla. Sitä, miten skeemojen
olemassaolo näkyy tuotetuissa kuvissa, tutkin oppilaiden vapaasti
piirtämistä kuvista.
Lasten ja nuorten kuvia määrittävät opittu kuvaskeema sekä prosessi, joka
syntyy piirrettäessä ja tarkastellessa syntyvää kuvaa.
Kuvaskeemojen rakentuminen alkaa jo varhaisessa lapsuudessa.
Lapselleni riimustelukauden viivasta ja ympyrämuodoista kehittyi
ensimmäinen esittävä kuva, skeema, joka rikastui ja tarkentui
kognitiivisten ja motoristen taitojen kehittyessä vuorovaikutuksessa
ympäristön kanssa. Lapseni toisti piirtämällä aiheita, joista hän oli
erityisen kiinnostunut. Kiinnostus ohjasi myös lapsen havainnointia ja
tarkkaavaisuuden kohdistamista. Kuva-aiheiden toistaminen tarkensi
kuvaskeemaa ja paransi piirustuksen lopputulosta.
Nuori näyttää kokoavan kuvan useista yksittäisistä kuvaskeemoista. Jos
nuorella on kuvaskeemoja rajallisesti, hän käyttää samaa skeemaa
useita kertoja. Havainnointi ja harjoitus rikastivat ja muuttivat nuorten
kuvaskeemoja. Kuvaskeemojen lisäksi käden motoriikalla,
ajattelulla, muistilla ja mielikuvituksella on suuri merkitys piirretyn
kuvan lopputulokseen.
Aineisto: Kirjallinen raportti
Asiasanat: Kuvaskeema, lapsi, nuori, kuvallinen kehitys
Säilytyspaikka: Taideteollisen korkeakoulun kirjasto sekä
taidekasvatuksen osasto
Salassapitoaika päättyy:
|