Osasto: Visuaalisen kulttuurin osasto
Koulutusohjelma: Valokuvataide
Tekijä: Pimenoff, Ida
Työn nimi: Yksinäisyyttä ei ehkä sittenkään ole ja muita kuvia
Työn laji: Lopputyö
Sivumäärä: 85

Tiivistelmä:

Lopputyöni Yksinäisyyttä ei ehkä sittenkään ole ja muita kuvia käsittää useita eri
teoskokonaisuuksia: New Yorkissa kuvatun katuvalokuvien sarjan Tender, sekä valokuvaa hieman eri suunnasta tarkastelevat sarjat Yksinäisyyttä ei ehkä sittenkään ole, Yömuotokuvia ja Hetkellistä. Kaksi teosta kuvakokonaisuudesta Yksinäisyyttä ei ehkä sittenkään ole oli esillä Helsingin kaupungin taidemuseon Paratiisin puutarha -näyttelyssä 9. 6.- 19. 9. 2004. Tender-sarjasta oli esillä kahdeksan kuvaa Yhteiset taivaat, jaetut horisontit -näyttelyssä Tampereella ja Helsingissä keväällä 2004.
Minulle on luontevaa toimia valokuvaajana monella eri tasolla, monesta eri lähtökohdasta käsin. Kuten professori Ulla Jokisalo kerran luonnehti kuviani: New Yorkin kuvissa katsot ikäänkuin ulospäin, ympäröivään maailmaan. Näissä muissa kuvissa katseesi on kääntynyt sisään päin, omaan sisäiseen maailmaasi.
Ihmisenä oleminen on käsitykseni mukaan jatkuvaa vuoropuhelua ympäröivän maailmanja sisäisen todellisuuden välillä. Huolimatta väkevästä suhteestaan näkyvään todellisuuteen valokuva on minulle myös keino esittää jotain kokemusmaailmamme ulkopuolista, jonkinlaista sisäistä todellisuutta. Tai ehkä valokuva, kuten tietoisuutemme, taiteilee juuri tuolla erilaisten maailmojen ja todellisuuksien välisellä rajalla.
Keskeinen teema työssäni on yksinäisyyden ja erillisyyden kokemus. Minua on lapsesta saakka askarruttanut ajatus siitä, onko meidän ihmisten koskaan mahdollista todella kokea tai tietää, mitä joku muu kokee, tai tuntea, mitä joku muu tuntee. Vai olemmeko ikuisesti oman itsemme ja tietoisuutemme rajoittamia, kykenemättömiä kohtaamaan toisiamme. Tätä kysymystä lähestyn kuvissani sekä konkreettisella, että abstraktilla tasolla.
Käsittelen lopputyöni kirjallisessa osassa mm. filosofi Maurice Merleau-Pontyn ajatuksia tietoisuutemme ja aistivan ruumiimme välisestä yhteydestä, runoilija Josef Brodskyn kirjoituksia taiteesta ja yksinäisyyden kokemuksesta, sekä elokuvaohjaaja Krzysztof Kieslowskin ja professori Juhani Pallasmaan ajatuksia taiteen merkityksestä, kauneudesta ja aisteista. Lisäksi mainitsen minuun vaikuttaneet valokuvataitelijat Marjaana Kellan, Timo Kelarannan, Philip-Lorca DiCorcian, Boris Mikhailovin, Daido Moriyaman, taidemaalarit Heli Hiltusen, Henri Matissen ja Mark Rothkon sekä kuvanveistäjä Alberto Giacomettin.

Aineisto: Kirjallinen osa, kaksi portfoliota
Asiasanat: Valokuva, todellisuus, sisäinen maailma, yksinäisyys, havainnon ruumiillisuus, aistit
Säilytyspaikka:
Salassapitoaika päättyy: