EU:N RAKENNERAHASTOT


Rakennerahastojen tarkoituksena on tukea kestäviä, keskpitkällä tai pitkällä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä, jotka auttavat ratkaisemaan kansallisella ja alueellisella tasolla tuotannnon ja työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia.

Taideteollista korkeakoulua koskevia rakennerahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR, EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND (ERDF) ja Euroopan sosiaalirahasto, ESR, EUROPEAN SOCIAL FUND (ESF).

Rahastot suuntaavat varansa seuravien tavoitteiden mukaisesti:

TAVOITE 6 erittäin harvaan asuttujen alueiden kehitys ja rakenteellinen sopeuttaminen (vastaa EU-maiden tavoitetta 1),

TAVOITE 2 teollisuuden taantumisesta vakavasti kärsivien alueiden, raja-alueiden tai alueen osien (mukaan lukien työssäkäyntialueiden ja kaupunkimaisten taajamien) uudistaminen,

TAVOITE 3 pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen ja nuorten sekä sellaisten henkilöiden, jotka ovat vaarassa joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle, työelämään siirtymiseen helpottaminen,

TAVOITE 4 työntekijöiden teollisiin muutoksiin ja tuotantojärjestelmien kehitykseen sopeutumisen helpottaminen,

TAVOITE 5b maaseudun kehityksen edistäminen helpottamalla maaseudun kehitystä ja rakenteellista mukauttamista.

Tavoitteille 6, 2 ja 5b määritetään maantieteelliset kohdealueet tilastollisen kriteerin perusteella. Tavoitteet, 3 ja 4, niin kutsutut horisontaaliset tai valtakunnalliset tavoitteet, koskevat koko maata, mutta kohdentuvat suurelta osin em. alueille.

Aluekehitysrahasto (European Regional Development Fund) rahoittaa tavoitteita 2, 5b ja 6. Tavoite 6 ja 5b suunnitelmat laaditaan vuosille 1995-99 ja tavoite 2 vuosille 1995-96. ERDF :n tarkoituksena on edistää alueellisen epätasapainon poistamista yhteisö ssä osallistumalla kehityksessä jälkeenjääneiden alueiden kehittämiseen ja rakeenteelliseen sopeuttamiseen sekä taantuivien teollisuusalueiden uudistamiseen.

Sisäasiainministeriö koordinoi tavoitteiden 2, 5b ja 6 ohjelmatyötä ja päättää toimenpideohjelmista. Maakuntaliitot laativat toimenpideohjelmat jotka pohjautuvat valtion ja kuntien toimenpiteisiin sekä alueella toimivien yritysten, järjestöjen, korkeakoul ujen ja tutkimuslaitosten kehittämissuunnitelmiin. Maakuntaliittojen toimenpidekokonaisuuksien perusteella SM:n johtamat tavoitealueiden valmisteluryhmät, koottu eri ministeriöitten edustajista, päättävät kansallisesta tavoite ohjelmasta ja valmistavat oh jelma-asiakirjan (SPD) EU komission hyväksyttäväksi.

Sosiaalirahasto (European Social Fund) rahoittaa yksin tavoitteiden 3 ja 4 toimenpiteitä jotka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. ESF pyrkii edistämään työntekijoiden työnsaantia sekä heidän alueellista ja ammatillista liikkumistaan yhteisössä sekä h elpottamaan mukautumista teollisiin muutoksiin erityisesti ammatillisella koulutuksella ja uudelleenkoulutuksella. Tavoite 2, 5b ja 6 alueilla sosiaalirahasto rahoittaa työllisyyteen, työvoimavarojen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä toiminta ohjelmia.

Työministeriössä on ESF valmisteluryhmä joka on vastuussa tavoitteiden 3 ja 4 ohjelmatyöstä ja toimii SM:n tavoite 2, 5b ja 6 valmisteluryhmien tapaan.

RAKENNERAHASTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET:

* Tuki kohdentuu sellaisiin toimenpideohjelmiin, jotka parhaiten pystyvät luomaan työpaikkoja ja vaikuttamaan työmarkkinoiden tasapainoon (ns. KEHITTÄMIS-PERIAATE)

* toimenpideohjelmaprosessiin sekä rahoitukseen tulisi osallistua mahdollisimman laajasti yhteistyökumppaneita EU:n lisäksi kaikilta eri yhteiskunnan tasolta (ns. PARTNERSHIP-PERIAATE)

* rakennerahastojen tuella voidaan toimenpideohjelmiin tuottaa "lisäarvoa" kansallisen rahoitusosuuden päälle (ADDITIONALITEETTI- eli TÄYDENTÄVYYS-PERIAATE)

* toimenpideohjelmien tulisi toteuttaa alueilla avoimesti ja näkyvästi (ns. VISIBILITY-PERIAATE)

TUEN MUODOT

Rahastojen eri tuki muodot ovat luokiteltu sen mukaan kumpi osapuoli, jäsenmaa vai unioni, tekee aloitteen avustuksen käytöstä.

Jäsenmaa tekee aloitteen:

TOIMENPIDEOHJELMAN YHTEISRAHOITUS (SPD)
KANSALLISEN TUKIJÄRJESTELMÄN YHTEISRAHOITUS
VÄLITTÄJÄORGANISAATION KAUTTA JAETTAVA YLEISKATTAVAN TUEN MYÖNTÄMINEN (global grant)
YKSITTÄISEN SUUREN HANKKEEN YHTEISRAHOITUS
TEKNISEN AVUN TUKEMINEN

"Keskeisin näistä on toimenpideohjelma joka on monivuotisista toimenpiteistä muodostuvat yhtenäinen kokonaisuus jonka toteuttamiseksi voidaan käyttää yhtä tai useampaa rakennerahastoa ja muuta rahoitusvälinettä. Käytännössä muut rahoitusmuodot voidaan sis ällyttää toimenpideohjelmaan."

Unioni tekee aloitteen:

 
YHTEISÖALOITTEET (adapt, horizon, retex...) PILOTTIPROJEKTIT

TUKITASOT

Rahoituksen saaminen rakennerahastoista edellyttää kansallista osarahoitusta. EU edellyttää, että sen myöntämä rahoitus muodostaa nettolisän jäsenmaan asianomaisiin julkisiin menoihin.

Rahoitusosuuksien enimmäismäärät riippuvat alueen kattavista tavoitteista, hankkeen tyypistä, kyseessä olevan alueen työttömyysasteesta sekä kansantulosta verrattuna unionin yleiseen työttömyysasteeseen, rahoituslähteestä jne.

Tavoite 6:een kuuluvia hankkeita voidaan rahoittaa 75% asti kokonaiskustannuksista mutta korkeintaan puolet hankkeen julkisen rahoituksen osuudesta. Muilla alueilla rahoitusosuuden katto on 50% ja korkeintaan neljännes hankkeen julkisen rahoituksen osuude sta.

Euroopan unionin rahoitus voi olla lahjarahaa , laina tai takuita. Hankkeita voidaan rahoittaa myös näiden yhdistelmillä ja useammasta rahoitusorganisaatiosta. Yhteisrahoitus on ratkaisevassa asemassa isoissa hankkeissa ja Eu:n rahoitusta voidaan yhdistää myös muiden kansainvälisten ja kansallisten rahoituslaitosten sekä valtioiden omaan rahoitukseen.

TUEN MÄÄRÄ

Komissio kohdensi tammikuussa 1995 rakennerahastoistaan Suomelle ns. "korvamerkityt" rahat tavoiteohjelmiin vuodelle 1995. Rakennerahastoista on varattu Suomelle vuosille 1995 - 1999 keskimäärin 340 milj. ecua (2,1 mrd. mk) vuodessa siten, että määräraha kohoaa vähitellen 315 milj. ecusta 366 milj. ecuun vuonna 1999. Tavoiteohjelmiin vuosille 1995-1999 on kokhdennettu rahaa:

TAVOITE 2			141 MILJ. MK

TAVOITE 3 & 4			567 MILJ. MK

TAVOITE 5 a (maatalous tuki)	500 MILJ. MK

TAVOITE 5 b			200 MILJ. MK

TAVOITE 6			570 MILJ. MK

YHTEISÖALOITTEET		180 MILJ. MK

INNOVATIIVISET JA 
SIIRTYMÄKAUDEN 
TOIMET	      		         20 MILJ. MK
                       
 ----------------------------------------------------------------------            
YHTEENSÄ		      2 178 MILJ. MK

Taideteollisen korkeakoulun tavoite: hyödyntää EU:n rakennerahoja monipuolisesti. 1) Vahvistaa alueellista osaamista, 2) tukea yritystoimintaa ja 3) tehdä ainutlaatuista taideteollisen alan tutkimusta ja kehittämistä.


Laatinut: Jokko Korhonen 4.1.1995

Lähteet: EU.n rakennerahaston tavoitteita 6, 2 ja 5b koskevan ohjelmatyön käsikirja. Sisäasianministeriö. Aluekehityssihteeristö. 1994. EU & Rakennerahastot. Euroneuvontakeskus. 1994 Maakunnat Muutoksessa. Sisäasianministeriö. Aluekehityssihteeristö. Suomen Kuntaliitto. 1994.


EDELLINEN SIVU