2. UUSMEDIATEOLLISUUS TOIMIALANA


2.1 Sisältötuotantoyritysten määrä

Uusmediateollisuuden sisältötuotannossa toimivia yrityksiä löydettiin tämän tutkimuksen perusjoukon kartoitusvaiheessa 271 kappaletta. Pyrkimyksenä oli saada kartoitettua kaikki suomalaiset uusmediateollisuuteen joko kokonaan tai osittain kuuluvat yritykset. Aivan kaikka yrityksiä ei varmastikaan saatu selville, joten uusmediateollisuudessa toimivien yritysten kokonaislukumääräksi helmikuussa 1997 voidaan arvioida noin 300 yritystä.

Kyselyn perusteella näistä yrityksistä 60% on erikoistunut uusmediateollisuuteen, ja 40% toimii uusmediateollisuudessa sivutoimisesti. Sivutoimiset yritykset jakaantuvat päätoimialansa mukaan seuraavasti: Markkinointiviestintä ja mainonta 48%, tietotekniikka ja ohjelmistotuotanto 21%, muut sekalaiset alat 31%.

2.2 Koko alan liikevaihto

Taulukko
Uusmediateollisuuden kokonaisliikevaihto Suomessa (Mmk)

1995 65
1996245
1997 (arvio) 487

Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritysten kokonaisliikevaihdon arvioidaan olleen vuonna 1995 noin 65 mmk ja vuonna 1996 jo lähes 250 mmk. Alan yritykset ovat budjetoineet liikevaihtoa tälle vuodelle noin 500 mmk. Tulos on saatu laskemalla tutkimukseen vastanneiden yritysten (104 kpl) liikevaihdon summa ja sovittamalla se koko tutkittavien yritysten perusjoukkoa (300 kpl 1997) koskevaksi. Laskelmassa on noudatettu varovaisuutta ja otettu huomioon alan yritysten lukumäärän kasvu eri vuosina.

Alan liikevaihdon kasvunopeus on näiden lukujen perusteella ollut vuonna 1995 – 96 noin 375% ja vuosille 1996 – 97 on budjetoitu kasvua noin 100%. Suurta kasvuvauhtia selittää toisaalta alan yritysten aloittaminen lähes nollatilanteesta pari vuotta sitten ja toisaalta useimpien alan yritysten keskimäärin hyvin pieni koko. Kun alan keskiarvoyrityksellä oli liikevaihtoa 1996 vain 0,9 mmk, nostaa jo muutamankin isomman uuden asiakkaan saaminen sen melkoisen suureen kasvuun.

Taustalla näkyy teknologian kypsyminen ja käyttöönotto vuoden 1996 aikana. Erityisesti Internetin suosio ajoi yrityksiä “liittymään verkkoon“ ja samalla kasvatti jo muutenkin nousussa ollutta kiinnostusta myös CD-Rom pohjaisiin multimediatuotteisiin. Vaikka tarvittava teknologia oli olemassa jo esimerkiksi vuonna 1995, eivät asiakasyritykset vielä silloin olleet kehityksessä mukana, vaan tulivat vuoden parin viiveellä.

"Me nähtiin jo vuonna 1994 ja -95 toimialan nopea kasvu. Me otettiin kohderyhmäksi suuria suomalaisia yrityksiä ja käytiin myymässä. Meillä on papereissa muistiinpantuna kesältä -95 vastauksia, joissa kerrottiin, että Internet on jotain teekkareiden touhuja. Eli kyllähän se potentiaali nähtiin, mutta se yllätti, miten heikosti (Internet) tunnettiin ja miten huonosti yritykset oli valmistautumassa. Vuosi sen jälkeen, tietyissä organisaatioissa tuli esiin henkilöitä, joita pidettiin guruina alalla. Me vähän ihmeteltiin, että mihin tässä mennään. Kova vauhti oli silloin, mutta se sitten realisoitui vasta –96 lopulla." - haastateltava

"Tällä hetkellä me saadaan rahoitus “vanhasta“ teknologiasta eli esimerkiksi CD-Rompuista, nyt vasta yritykset kysyy sitä. Eli teknologia on aina kolme vuotta edellä markkinoita, siis todellista kysyntää, eli siinä pitää olla hyvin rauhallinen." - haastateltava

2.3 Toiminnan kannattavuus

KUVA 2.2

Taulukko
Toiminnan kannattavuus (n=102)
TOIMINTA KANNATTAVAA%
Ei22
Kyllä78

Vastaajista 22% ilmoitti, että toiminta on nykyisellään liiketaloudellisesti kannattamatonta. Todennäköisesti kannattamattoman toiminnan osuus on vielä ilmoitettuakin suurempi ja alalta poistumista on lähitulevaisuudessa odotettavissa. Moni alan yrittäjä on toiminut vielä tähän asti kokeilumielessä tai sivutoimisesti. Kannattavuutta on myös painanut aloittavien yritysten halu saada referessitöitä ja kerätä osaamista, jolloin oma työ on hinnoiteltu alle kannattavuusrajan.

"Alan omaa toimintaa leimaa, että toimitaan innostuneesti lyhyellä aikajänteellä. Ehkä jokin aika myöskin kannattavasti, mutta pitkäjänteisyys vielä puuttuu. Aika harva voi vielä osoittaa pitkän aikajänteen kannattavuutta tällä alalla." - haastateltava

"Esimerkiksi hinnoittelu on täysin vielä epävakaa. Hurjia tarjouksia ja hyvin pieniä tarjouksia samoista aiheista. Sitten asiakas on epätietoinen, mikä on oikea hintataso. Tämä oikea hinnoittelu, hintatason ja bisneksen edellytys - kannattavien edellytysten luominen, on vasta käynnissä." - haastateltava

2.4 Työllistämisvaikutukset

Uusmediateollisuuden työllistävä vaikutus oli vuonna 1996 arviolta noin 1000 työntekijää. Näistä noin joka neljäs tai joka viides työskenteli alalla vain osa- aikaisesti. Uusmediateollisuuteen erikoistuneet yritykset työllistävät tästä määrästä noin 60 - 70%. Tulos on saatu laskemalla tutkimukseen vastanneiden yritysten (104 kpl) ilmoittama työllistävä vaikutus ja sovittamalla se kaikkia tutkittavia yrityksiä koskevaksi.

Erikoistuneet yritykset työllistivät keskimäärin jokaista kahta vakituista henkilöä kohden yhden osa-aikaisen. Alalla sivutoimisesti toimivat yritykset työllistivät keskimäärin jokaista viittä vakituista henkilöä kohden vain yhden osa-aikaisen.

Taulukko
Yrityksen liikevaihto ja keskimääräinen liikevaihto / henkilö
YRITYKSEN LIIKE-
VAIHTO 1996
YRITYKSEN KESKIMÄÄRÄINEN
LIIKEVAIHTO PER HENKILÖ 1996
Yli 3 mmk300 000 mk
1,5 - 3 mmk200 000 mk
0,5 - 1,5 mmk200 000 mk
alle 0,5 mmk100 000 mk

Oheiseen taulukkoon laskettiin alalle erikoistuneiden yritysten kohdalta tunnusluvuksi liikevaihto per työntekijä. Sivutoimisesti alalla työskentelevien yritysten kohdalta tälläistä lukua ei ollut mielekästä laskea, koska ei voitu luotettavasti erottaa mikä osuus työtekijöistä toimii uusmedia-alueella milläkin työpanoksella. Esitetyt luvut ovat keskiarvolukuja ja kunkin ryhmän sisällä esiintyy runsaasti vaihtelua toiminnan kannattavuuden suhten.

Tuloksista käy ilmi, että alan suurimmat yritykset ovat tällä hetkellä keskimäärin kannattavimpia. Pienten yritysten kannattamattomuuteen vaikuttaa harrastelijamainen hinnoittelu ja pyrkimys saada ensimmäisiä referenssitöitä, jolloin omalle työlle ei lasketa käypää hintaa. Ryhmään sisältyy paljon myös juuri aloittaneita yrityksiä, joille ei ole ehtinyt kertyä tilauksia.

"Tuotanto on erittäin työvoimaintensiivistä tällä hetkellä. Me voidaan tehostaa sitä erityyppisellä tekniikoilla kuten digitaalisella valokuvauksella tai videotekniikalla tai tän tyyppisillä asioilla verkkopuolella, mutta me ollaan siinä kehityksessä hyvin alussa vielä tässä vaiheessa. Tällä hetkellä nää tuotteet mitä syntyy, on käsityövaltaisia. Nythän meillä on se onnellinen tilanne, että panostus / työpaikka on erittäin pieni. Riittää kunnon 21“ tuumainen verkko-pc ja sitten työvälineet. Investointi 20 -30 tonnia. Sitten henkilön palkkakustannus." - haastateltava

2.5 Tuotteet ja palvelut

Hyvin harva yritys oli vastausten mukaan keskittynyt vain yhteen tuotteeseen tai palveluun. Uusmediateollisuuden yritys tuottaa tyypillisesti jotakin yhdistelmää seuraavista palveluista:

- WWW-sivujen suunnittelu ja/tai ohjelmointi
- Multimedian suunnittelu ja/tai ohjelmointi
- CD-Rom tuotanto
- Verkkopalvelintilan vuokraus ja ylläpito
- Sähköinen julkaiseminen ja kustantaminen
- Edellisiin liittyvä konsultointi, koulutus, markkinointi ja mainonta

Yrityksiä on vaikea mielekkäästi jakaa niihin, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi WWW-sivukokonaisuuksien tuottamiseen ja niihin jotka ovat keskittyneet multimedian tuottamiseen. Yritykset ilmoitusten mukaan tuotannon fokusoitumista ei ole vielä suuressa määrin tapahtunut. Vaikka muutama yritys on aivan selvästi profiloitunut jompaankumpaan tuotantoon, kärjistäen voisi sanoa, että kaikki puuhailevat vähän kaikkea.

Oheisessa taulukossa on esitetty tutkimukseen vastanneiden merkitsemät toiminta- alueet uusmediateollisuudessa. Taulukossa käytettiin Satu ry:n luomaa jaottelua, jossa segmentteinä ovat yritys- tai organisaatioviestintä, oppimateriaalit, kulttuuri ja viihde, lääketiede. Luvut osoittavat kuinka monta % vastaajista ilmoitti kyseisen vaihtoehdon toiminta-alueekseen.

Taulukko
Tuotteet ja palvelut

SOVELLUSALUE
TUOTANTO YRITYS-
VIESTINTÄ
OPPI-
MATERIAALIT
KULTTUURI
JA VIIHDE
LÄÄKE-
TIEDE
WWW-sivujen suunnittelu/
ohjelmointi
8326 418
Multimedian suunnittelu/
ohjelmointi
7125 247
CD-Rom tuotanto 6124 236
Palvelintilan ylläpito
ja vuokraus
3823 235
Internet-operaattori/
liittymäpalvelut
3818 214
Sähköinen julkaiseminen/
kustantaminen
3714 163
Konsultointi 2613 163
Markkinointi mainonta 256 152
Koulutus 144 81
Muu53 40

Tuotannon ylivoimaisesti suurin käyttökohde oli yritysviestintä. Tyypillisimpiä uusmedioilla toteutettuja yritysviestinnän ratkaisuja ovat mm. WWW- sivukokonaisuudet Internetissä, Internet-markkinointi ja -mainonta, sisäisen viestinnän Intranet –ratkaisut, sekä multimediaa hyödyntävät yritys- ja tuote-esittelyt, jotka jaellaan CD-Rom muodossa.

Taulukko
Uusmediateollisuuden tuotannon
käyttökohde 1996 (n=104)
KÄYTTÖKOHDE%
Yritys- tai organisaatioviestintä 81
Oppimateriaalit8
Kulttuuri ja viihde10
Lääketiede1

Hyvin selvästi käy ilmi, että yritys- tai organisaatioviestinnän kysyntä kannattelee Suomalaista uusmediateollisuutta. Suurin osa uusmediateollisuuden yrityksistä onkin keskittynyt toiminnassaan nimenomaan yritysviestinnän tarpeiden tyydyttämiseen. Vähäisempi, mutta todennäköisesti kasvava merkitys on oppimateriaaleilla sekä kulttuurilla ja viihteellä. Kokonaisuuden kannalta lääketieteen sovellusten määrä on merkityksettömän pieni, tämä segementti olisikin mielekkäämpi nimetä yleisesti vain tieteeksi tai jättää se tarkasteluista tässä vaiheessa kokonaan pois.

2.6 Vientiin menevän tuotannon osuus

Keskimäärin vientiin meni 7% uusmediateollisuuden tuotannosta. Suurimmalla osalla yrityksistä ei ollut minkäänlaista vientitoimintaa. Merkittävää vientitoimintaa oli vain muutamilla vastanneista yrityksistä. Toisaalta tietyillä uusmediateollisuuden yrityksillä, lähinnä suomalaisilla tietokonepelitaloilla, jopa yli 90% tuotannosta menee ulkomaisille asiakkaille. Suurten yksittäisten erojen vuoksi oheisessa kuviossakin on poikkeuksellinen (yläpäässä epäjatkuva) jaottelu vientiin menevän tuotannon osuuden mukaan.

Taulukko
Vientiin menevän tuotannon osuus
TUOTANNON VIENTI %% VASTAAJISTA
90% tai enemmän3
26-60%3
11-25%9
1-10%18
0%68

Asiakkaat ovat tällä hetkellä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kotimaassa ja vaikka yrityksissä haastattelujen perusteella ymmärretäänkin viennin mahdollisuudet, ei siihen nuorella alalla ole vielä riittänyt merkittävästi resursseja.

"Oikeastaan yksi oleellinen viesti julkiselle vallalle on mielestäni se, että heidän on ymmärrettävä, että jos me kerran olemme edelläkävijä tällä omalla sektorilla uuden median verkottautumisen tietokoneverkkojen alueella niin se on vientitavara. Jo meidänkin pieni yhtiö tekee töitä Keski-Euroopassa. Keskieurooppalaisille, kansainvälisille asiakkaille. Elikkä meidän osaaminen on pientä toki, kyllä mä sen myönnän, mutta mielestäni se voisi olla suurempaa. Koska siellä tunnustetaan osaaminen." - haastateltava