7. JOHTOPÄÄTÖKSET


7.1 Kova kasvuvauhti

Uusmediateollisuuden sisältötuotanto on kasvanut kaikessa hiljaisuudessa viime vuoden aikana merkittäväksi liiketoiminnaksi. Alalla kertyi kokonaisliikevaihtoa vuonna 1996 noin 250 mmk ja tälle vuodelle liikevaihtoa on yritysten ilmoitusten mukaan budjetoitu noin 500 mmk. Tällä liikevaihdolla uusmediateollisuus on nousemassa merkittäväksi alaksi perinteisen sähköisen median tuotannon, kuten TV-, elokuva- ja videotuotannon, oheen.

Kasvu on tapahtunut hyvin yllättäen ja alalla toimiven “puuhasteluille“ on jopa naureskeltu. Kun tiedonsiirtokapasiteetti kasvaa, tietokoneteknologia kehittyy ja sähköisen rahan ratkaisut otetaan käyttöön, sisältötuotantoyrityksille löytyy jatkossa yhä suuremmat markkinat. Myös operaattoreiden ja laitevalmistajien tulevaisuuden markkinat riippuvat kyvystä tuottaa mielekästä sisältöä.

Alan johtaviin sisältötuotantoyrityksiin on kehittynyt nyt niin paljon osaamista, että konkreettisia alalletulon esteitä alkaa jo muodostua. Uudet, tänä vuonna aloittavat pienyrittäjät kohtaavat aivan toisenlaisen vaatimustason kuin vielä pari vuotta sitten. Toisaalta alalle on siirtymässä uusia vahvoja sisällöntuottajia perinteisten medioiden alueeelta.

Kasvun taustalla on Suomalaisen uusmediateollisuuden asiakasyritysten kypsyminen Internet/Intranet- ja multimediateknologian laajempaan käyttöönottoon vuonna 1996. Vuotta 1996 voitaisiinkin kutsua uusmediateollisuuden vuodeksi nolla Suomessa. Vuodesta 1996 alkaa laajempi vakavasti otettavan liiketoiminnan rakentuminen tälle alalle.

7.2 Pienyrityksiä

Uusmediateollisuuden yritykset ovat vielä keskimäärin hyvin pieniä kooltaan. Vastanneista yrityksistä noin 80% teki vuonna 1996 korkeintaan miljoonan markan liikevaihdon. Monen tälläisen pienen yrityksen osalta toiminta on epäammattimaista, kokeiluluonteista tai sivutoimista. Kannattamattoman toiminnna osuus oli merkittävän suuri. Todennäköistä on, että tälläiset yritykset tulevat karsiutumaan alan terävimmästä kärjestä asiakkaiden vaatimusten koventuessa hyvinkin nopeasti.

Suurimmat alan yritykset ovat erottumassa omaksi joukokseen, ja useat yksittäiset yritykset kolkuttelevat tänä vuonna kymmenen miljoonan markan liikevaihdon rajaa. Alan johtavat yritykset saavat myös alan arvostuksen ja liiketoiminnan kasvaessa rekrytoitua alan parhaimpiin kuuluvia tekijöitä kasvuaan vauhdittamaan. Alalla tapahtunee polarisoitumista, jossa jakaudutaan suuriin yrityksiin, jotka tekevät töitä suurimpien asiakkaiden kanssa ja lukuisiin pienyrityksiin, jotka erikoistuvat ja jäävät tuotantoyritysten asemaan.

Useimpien kysymysten kohdalla lähes kaikki vastausvaihtoehdot keräsivät ainakin jonkin verran vastauksia. Toisaalta sisältötuotantoa moitittiin heikoksi taoisaalta sitä kehuttiin vahvuudeksi. Kaikki mitä ehdotettiin, tuntui aina jollekulle kelpaavan. Tämä kertoo alalla vallitsevasta tilanteesta, jossa kaikki on uutta, ei tiedetä mihin suuntaan ollaan menossa, alan sisällä on monia erilaisia toimitalogiikoita, yritykset alkavat erikoistua ja ala kokonaisuutena nähdään hyvin eri tavoin.

7.3 Vahvuuksia ja heikkouksia – entä tulevaisuus?

Alan yritysten itse arvioimat tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet nostivat esiin ja vahvistivat monia olettamuksia, joista alalla on keskusteltu jo jonkin aikaa. Tärkeimmiksi vahvuuksiksi nousivat Tekninen osaaminen ja infrastruktuuri sekä yrityskokojen pienuus ja joustavuus. Suomessa on panostettu infrastruktuuriin, teknisen alan koulutukseen ja täällä ollaan oltu hyvin halukkaita ottamaan uusia teknologioita käyttöön.

Toisaalta heikkouksina nähtiin toiminnan epäammattimaisuus, sisältöosaamisen taso ja yrityskokojen pienuus. Uhkana Suomalaiselle uusmediateollisuudelle pidettiin erityisesti markkinointi ja myyntiosaamisen puutetta, rahoituksen puutetta ja sisältösuunnittleun huonoa laatua. Tämä kertaa sitä keskustelua, jota alan sisällä on käyty sisältöosaamisen huonosta laadusta ja kyvyttömyydestä kaupallistaa ja myydä osaamista. Kansaivälisten yritysten kilpailua ei vielä pidetty merkittvänä tekijänä.

Vastaajat uskoivat kilpailun kiristyvän ja asiakkaiden vaatimusten kasvavan vuonna 1997. Markkinoiden hyvin nopeaan kasvuun löytyi kuitenkin uskoa; yritykset olivat budjetoineet liikevaihdon kasvua tälle vuodelle keskimäärin 100%.

Kasvunäkymät ovat hyvät, alan yritysten edellytykset hyödyntää kasvua ovat sen sijaan vaihtelevat. Karsintaa tulee tapahtumaan, ja kannattamattomat kokeilut sekä harrastelijamaisuus vähenevät. Alalle toimivien sekä sinne aikovien uusien yrittäjien osaamiskynnys tulee nousemaan asiakkaiden vaatimusten kasvaessa.

Perustotuus on tässäkin liiketoiminnassa hämäävän yksinkertainen:

"Alalle syntyy yrityksiä kuin sieniä sateella ja niistä menestyy ne, jotka tosiaan osaavat tarjota asiakkaille arvokkaita palveluja." - haastateltava