Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet
sekä mahdollisuudet ja uhat (SWOT-analyysi)
alan yritysten itsensä arvioimana (n=104).
| VAHVUUDET | % | HEIKKOUDET | % |
| Tekninen osaaminen | 80 | Sisältöosaamisen taso | 60 |
| Yritykset pieniä ja joustavia | 50 | Toiminnan epäammattimaisuus | 60 |
| Vahva infrastruktuuri | 24 | Yrityskokojen pienuus | 39 |
| Sisältöosaaminen | 24 | Toiminnan rönsyily | 35 |
| Asiakasyritysten koulutus palvelujen käyttöön |
35 | ||
| MAHDOLLISUUDET | % | UHAT | % |
| Kysynnän jatkuva kasvu | 75 | Markkinointi ja myynti- osaamisen puute | 61 |
| Suomen säilyminen alan teknisen kehityksen kärjessä |
55 | Sisältösuunnittelun huono laatu | 51 |
| Liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa |
52 | Rahoituksen puute | 47 |
| Toimivan verkkorahan toteutuminen | 47 | Liiketoimintaosaamisen puute | 36 |
| Alan yhteistoimintaverkostojen synty | 40 | Jälkeenjääminen toiminnan kansainvälistämisessä | 34 |
Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet (n=104).
| VAHVUUDET | % | HEIKKOUDET | % |
| Tekninen osaaminen | 80 | Teknisen osaamisen taso | 11 |
| Sisältöosaaminen | 24 | Sisältöosaamisen taso | 60 |
| Henkilöstöresurssit | 15 | Henkilöstöresurssit | 24 |
| Toiminnan ammattimaisuus | 14 | Toiminnan epäammattimaisuus | 60 |
| Asiakasyritykset osaavat käyttää alan palveluita | 11 | Asiakasyritysten kouluttaminen käyttämään alan palveluita | 35 |
| Alan yritykset ovat keskittyneet ydinosaamiseensa | 13 | Alan yritykset rönsyilevät liian moneen toimintaan | 35 |
| Alan julkinen arvostus | 18 | Alan julkinen arvostus | 13 |
| Yhteistoimintaverkostot alan yritysten välillä | 19 | Yhteistoimintaverkostojen puute alan yritysten välillä | 18 |
| Yritykset ovat pieniä ja joustavia | 50 | Yrityskokojen pienuus | 39 |
| Vahva infrastruktuuri | 24 | Laatu | 34 |
| Laatu | 16 | Toiminnan johtamisen heikkoudet | 26 |
| Muu vahvvuus | 1 | Muu heikkous | 8 |
Suurimpina vahvuuksina vastaajat pitivät teknistä osaamista sekä yritysten pientä kokoa ja joustavuutta. Toisaalta yrityskokojen pienuutta pidettiin myös heikkoutena. Neljännes vastaajista piti myös sisältöosaamisen tasoa ja infrastruktuuria vahvuutena. Loppuosa vastauksista hajaantui muiden vastausten kesken.
"Insinöörit on rakentaneet meille verkon, jolla me pystymme erittäin tehokkaasti - sekä kustannustehokkaasti että aikatehokkaasti - pitämään yhteyttä oikeastaan rajoituksetta mihin tahansa. Nyt olisi meidän markkinointi- ihmisten vuoro keksiä sinne verkkoon jonkinlaista sisältöä. Tekninen kehitys ei enää siinä mielessä ole rajoite kuin on se erityyppisten palvelukonseptien ja erityyppisten sisältöjen keksiminen ja niille sitten maksavien kohderyhmien löytäminen." - haastateltava
Suurimpina heikkouksina vastaajat pitivät sisältöosaamisen tasoa ja toiminnan epäammattimaisuutta. Tämä on melkoista itsekritiikkiä alan yrityksiltä, sillä jos uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritykset pitävät suurimpana heikkoutenaan näitä kahta seikkaa, mitä jää alan liiketoiminnan ytimestä jäljelle? Kysyttäessä tulevia markkinaodotuksia vuodelle 1997, sisältöosaamisen ja liiketoimintaosaamisen merkityksen kerrottiinkin odotetusti korostuvan.
"Tää on ala, joka hakee sellaista vakiintunutta toimintatapaa. Vähän riippuen siitä, miltä toimialalta yritykset tai toimijat tulee, niissä on aika paljonkin eroja niissä tuotantoprosesseissa ja ehkä liiketoimintastrategioissakin. Kustannuspuolelta tulevilta ihmisillä on tietty käsitys siitä, minkälainen se toimintaprosessi on ja sitä leimaa kustannusmaailman traditiot. Tietotekniikkapuolelta tulevien toimintaa leimaa softanvääntö-toimintatavat ja prosessit. Toisten toimintaa ehkä leimaa sitten tyypillisesti av-alan kulttuuri. Se on hyvin sekavaa ja kehittymässä olevaa." - haastateltava
"Mielestäni tätä leimaa vielä selkeästi tällainen uuden alan sekä hyödyt että ongelmat. Ne on lähinnä sitä, että vielä on monia yrityksiä, jotka innostuu vain ja ainoastaan tästä asiasta ja joskus sen asiakkaan hyöty tai sopivuus asiakkaan liiketoimintaprosesseihin on aika huonosti evaluoitu vaikka sinänsä toteutettu järjestelmä olisikin fiksu." - haastateltava
Lisäksi kritiikkiä sai alan yritysten rönsyily ja heikko laatu. Alan yritykset näkivät itsessään siis paljon kehitettävää useilla alueilla. Heikkoutena pidettiin myös asiakkaiden kouluttamista käyttämään alan palveluja.
"Toivoisin, että ihmiset, jotka jossain työnsä vaiheessa tulee tekemisiin erityyppisten tietoverkkoratkaisujen kanssa, käyttäisivät vähän omaa aikaansa, että ne oikeasti tutustuisi siihen mikä on tän median erikoisluonne." - haastateltava
Taulukko
Suomalaisen uusmediateollisuuden uhat ja mahdollisuudet (n=104).
| VAHVUUDET | % | HEIKKOUDET | % |
| Muu uhka | 8 | Muu mahdollisuus | 3 |
| Jälkeenjääminen teknisessä kehityksessä | 10 | Suurempiin yrityskokoihin siirtyminen | 18 |
| Alan osaajien aivovuoto | 13 | Kansainvälisten rahoittajien kiinnostuminen | 26 |
| Henkilöstöresurssien heikkous | 17 | Perinteisten viestintäyritysten kasvu | 30 |
| Yhteistoimintaverkostojen puute alan yritysten välillä | xx | Yhteistoimintaverkostojen synty alalle | 40 |
| Kiristyvä kilpailu ulkomaisten yritysten taholta | 20 | Tomivan verkkorahan toteuttaminen | 47 |
| Alalla toimivien yritysten pieni koko | 32 | Liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa | 52 |
| Jälkeenjääminen toiminnan kansainvälistämisestä | 34 | Suomen säilyminen alan teknisen kehityksen kärkimaana | 55 |
| Liiketoimintaosaamisen puute | 36 | Uusmedia-alan kysynnän jatkuva kasvu | 75 |
| Rahoituksen puute | 47 | ||
| Sisältösuunnittelun huono laatu | 51 |
Pahimpina uhkina suomalaiselle uusmediateollisuudelle pidettiin markkinointi- ja myyntiosaamisen puutetta, sisältösuunnittelun huonoa laatua ja rahoituksen puutetta. Tärkeimmät kysymykset voidaan siis jakaa kahteen ryhmään, toisaalta alan ytimen, eli kohderyhmiä kiinnostavan sisällön tuotantokyky, ja toisaalta kannattavan ja kilpailukykyisen liiketoiminnan edellytysten turvaaminen.
"Siinä vaiheessa kun markkinoita ihan oikeasti ruvetaan jakamaan, markkinointi nousee ensimmäistä kertaa merkittävään asemaan. Silloin markkinointipuolella sen normaalin markkinoijan perustietoon pitäis kuulua myös tän alan erityispiirteet. Nää on asioita, jotka tulee konkretisoitumaan ehkä nopeastikin. Suunnittelijoista ja sitten perinteiseen liikkeenjohtoon ja markkinointiin liittyvästä henkilöstöstä alkaa tulla ihan konkreettinen pula, koska niitä ei kouluteta." - haastateltava
"Tämän alan rahoitus puuttuu lähes täysin Suomesta. Me eletään täysin tulorahoituksella, siis sillä laskutuksella, mikä me saadaan asiakkaalta.“" - haastateltava
Uusina mahdollisuuksina nähtiin uusmedia-alan kysynnän jatkuva kasvu, Suomen säilyminen teknisen kehityksen kärkimaana, liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa sekä toimivan verkkorahan toteutuminen. Useat haastatellut yritykset ilmaisivat olevansa kiinnostuneita myös laajemmista kansallisista yhteistoimintahankkeista sisällöntuottajien ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimittajien välillä.
Taulukko
Painopiste yritystoiminnassa 1997 (n=104)
YRITYKSEN KEHITYSTAVOITE % Tuotekehitys, tietotaidon lisääminen 62 Uusien markkinoiden valtaaminen 56 Yhteityöyritysten verkoston luominen 49 Kapasiteetin lisääminen 49 Toimintaprosesttien parantaminen 47 Kokonaislaadun kehittäminen 45 Asiakaspalvelun parantaminen 37 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen 35 Tilikauden tulos 33 Kansainvälistyminen 23 Johtamisen/ johtamistaidon kehittäminen 13 Kustannusten karsiminen 6 Muu painopistealue 1 Tuotekehitys ja tietotaidon lisääminen oli uusmediateollisuuden yritysten ykkösprioriteetti vuodelle 1997. Uusmediateollisuuden yritykset haluavat selvästi kehittää “talon sisäistä“ osaamista. Tämä on luonnollista, sillä alan yritykset nousevat tai kaatuvat osaamisensa varassa. Uusmediateollisuudessa tuotantokapasiteetti tarkoittaa suurimmaksi osaksi ihmisten osaamista, ei laitteita.
Oman osaamisen kehittäminen on keskeisessä asemassa yrityksen strategiassa. Tilanteessa, jossa alalla saattaa tapahtua hyvinkin nopeita muutoksia, oman osaamisen kehittäminen on elintärkeää kilpailussa pysymiseksi. Tietotaitopohja täytyy olla vahva, jotta päästään tuotekehitykseen ajoissa ja pysytään kehityksen kärjessä kiristyvässä kilpailutilanteessa. Nopea teknologinen murros voi muuttaa tilanteita nopeasti ja pienet yritykset varautuvat tähän haalimalla resurssien puitteissa mahdollisimman monialaista osamista.
"Uskon, että tässä ajan mittaan tapahtuu samanlaista kehitystä kuin mainostoimistoilla vuosien varrella. Syntyy sellainen kymmenen - vähän toista kymmentä hallitsevaa yritystä, jotka tekee isojen yritysten sovellukset. Sitten syntyy joukko, aika suurikin joukko sekä tekniikoiltaan erikoistuneita pienyrityksiä että sitten pieniä tuotantoyrityksiä, joita sitten isot käyttävät verkoston omaisesti. Silti en usko, että alalla menestyisi yksikään yritys, joka ei osaa omaa tuotanto-osaamista eli jonkinlaista ydinkoodauksen osaamista." - haastateltava
Lisäksi halutaan vallata uusia markkinoita ja lisätä kapasiteettia. Tuotekehityksestä toivotaan tietysti valttia markkinoiden valtaamisessa mutta vastaajien mukaan myös markkinointi- ja myyntiosaamisen merkitys korostuu yhä enemmän. Kasvun hallinta vaatii toimintaprosessien parantamista kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.
"Tämä on sellainen bisnes, joka on sellaisessa orastavassa vaiheessa, ja vähitellen alkaa olla nousuvaiheessa. Silloin nämä ensimmäiset alan yritykset, joita on ollut vasta kolme, neljä, viisi vuotta, on syntynyt tyypillisesti joidenkin henkilöiden ympärille, jotka joutuu hoitamaan koko sen bisneksen itse. Myynti, markkinointi, tuotanto, liiketoiminta, koko tuotekehitys ja asiakashallinta. Jos vertaa normaaliin yritykseen, niin tällä hetkellä nää on hyvin pieniä yrityksiä verrattuna perinteiseen liiketoimintaan. Tämähän on se mitä on pakko kehittää tässä." - haastateltava
Taulukko
Toivotut kehittämishankkeet julkisen vallan puolelta (n=104).
TOIVOTTU HANKE % Muu julkinen kehittämishanke 10 Alan yrityhautomoiden perustaminen 12 Koordinoitua tiedotus- ja neuvontatoimintaa alan yrittäjille 18 Erityisten lainojen suuntaaminen alan yrityksille 20 Alla koskevan tilastoinnin aloittaminen ja ylläpito ??? Julkisia hankkeita (esim. kansallisperinnön siirtäminen digitaaliseen muotoon) 24 Alan merkityksen tunnustaminen 31 Verohelpotukset 33 Alan koulutuksen kehittäminen ja lisääminen 36 Tietoliikenteen infrastruktuurin nopea kehittäminen 52 Tilapäistyövoiman käytön helpottaminen 61 Vastausten hajonta oli suurta. Tärkeimpänä pidettiin tilapäistyövoiman käytön helpottamista ja tietoliikenteen infrastruktuurin nopeaa kehittämistä, joka nähtiin tulevaisuuden mahdollisuutena Suomalaiselle uusmediateollisuudelle kun vastaajia pyydettiin analysoimaan alan uhkia ja mahdollisuuksia. Tärkeänä pidettin myös alan koulutuspaikkojen kehittämistä ja lisäämistä.
"Suomessa on niin vaarallista palkata ihmisiä. Sen ihmisen, jonka uskaltaa palkata, täytyy olla aika vakuuttava." - haastateltava
"Mä olen niin konservatiivinen ja uskon markkinatalouteen, että mitä tahansa ne tekee niin se on enemmän tai vähemmän rahan tuhlausta joka tapauksessa." - haastateltava
"Julkinen valta, jonka tehtävänä on edellytysten luominen - eli infrastruktuurin, koulutuksen ja rahoituksen - infrastruktuuri ja koulutus alkaa olla Suomessa jo hanskassa, mutta rahoitus on päin helvettiä. Että me pystyttäis luomaan semmoisia rahoitusinstrumentteja ja mekanismeja, jotta me pystytään saamaan tällä hetkellä pankeissa ja vakuutusyhtiöissä ja muualla olevaa likvidiä rahaa panostettua tähän uuden teollisuuden ryhmittämiseen, ja pystyttäisi luomaan esim. uudentryyppisiä velkakirjalajeja tai takuujärjestelmiä, jotta nää firmat, jotka luovat immateriaalisia tuotteita - firmalla ei tule olemaan koskaan mitään vakuuksia, rakennuksia tai muuta niiden lainojen katteeksi. On vaan pelkästään se uusi tuote, jolla Bill Gates on kasvanut maailman rikkaimmaksi mieheksi. Tästä tulee tää kasvu riippumaan. Pystyykö julkinen valta luomaan tällaisia mekanismeja. Jos ei niitä pystytä luomaan niin me ollaan out kilpailusta." - haastateltava
"Julkisen vallan tehtävänä olisi katsoa, ettei tää ala pääse pirstaloitumaan ihan hillittömän pieneksi ja kannattamattomaksi, vaan luotaisi edellytyksiä sille, että kun tämän alan volyymi kasvaa, myöskin elinkelpoisten yritysten toimintamahdollisuudet paranee ja ne pystyy kasvamaan. Elokuvapuolella ongelmahan on se, että alan ei ole annettu toimia liiketaloudellisesti järkevästi ja se on pirstoutunut helvetin pieneksi, toiminnalle ei jää resursseja kunnolliseen tuotantoon." - haastateltava
"Julkiseen valtaan liittyvä on tietysti koulutusasia ja sellainen tarveselvitysten tekeminen, että tästä tulisi yleissivistävän koulutuksen osa. Jota se nyt varmaan äkkiä tuleekin, mutta tyypillisesti tällainen koulutus junnaa aina muutaman vuoden jälkijoukoissa. Ammattilaisia syntyy, uskon riittävästi, mutta syvähkö yleissivistävä koulutus on se mikä nopeimmin veisi alaa eteenpäin." - haastateltava