1. TUTKIMUS


1.1 Tutkimuksen tausta ja tavoite

Tutkimushanke käynnistettiin, jotta uusmediateollisuuden (new media industry) sisältötuotantoyritysten nykytilanne voitaisiin kartoittaa numeroaineistoksi. Uusmediateollisuus on erittäin nopeassa kasvussa, mutta toisaalta vielä kehityksensä alkuvaiheessa ja vasta muovautumassa omaksi itsenäiseksi toimialakseen. Alalta puuttuu numeromuotoista tukimustietoa. Toisaalta ns. “visioraportteja“ on valmistettu suuri määrä. Tähän on yhdistynyt uusmediateollisuuden määrittelyn vaikeus ja tulkinnanvaraisuus. Siksi numeromuotoiseen aineistoon pohjautuvan perusselvityksen aikaansaaminen on ollut tärkeää.

Tutkimus luo tietopohjaa alan yritysten päätöksentekoa ja kehittämishankkeita varten. Tutkimus selvittää uusmediateollisuudessa toimivien yritysten lukumäärää, alueellista jakaumaa, alan rakennetta, markkinatilannetta, yhteistyösuhteita, asiakassuhteita ja kokonaisliikevaihtoa.

Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä mitattavaa aineistoa uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritysten roolista Suomen taloudessa. Uusmediateollisuus määriteltiin tässä tutkimuksessa seuraavasti:

Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä tarkoitetaan sellaisia yrityksiä, jotka toimivat joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseen mediaan (mm. multimedia ja cd-rom) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet) liittyen sisällöntuottamisessa, sekä siihen kiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa, jakelussa, operaattorina, kustantajana tai muussa vastaavassa toiminnassa.

Määritelmä ei siten sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-, TV-, tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. perinteiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikenne-alan yritykset (esimerkiksi Internet-operaattorit)

Tutkimuksella haluttiin selvittää seuraavia asoita:

- Millaisista yrityksistä uusmediateollisuus toimialana muodostuu?
- Kuinka merkittävä uusmediateollisuus on omana toimialanaan?
- Kuinka suuri on uusmediateollisuudessa toimivien yritysten lukumäärä?
- Millainen liikevaihto ja työllistävä vaikutus uusmediateollisuudella on?
- Kuinka alan yritykset ovat maantieteellisesti jakutuneet?
- Millaista toimintaa alan yritykset harjoittavat?
- Millaista henkilöstöä alalla toimii?
- Miten uusmediateollisuus itse näkee omat heikkoutensa ja vahvuutensa?
- Millaisia kehittämistarpeita uusmedia-alan yrityksillä on?
- Millaista yhteistoimintaa uusmediateollisuuden yritysten välillä on?

Tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja

Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana on toiminut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudio. Mediastudio on Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on jalostaa tutkimus- ja selvitystyön tulokset käyttökelpoisiksi koulutus- ja kehityshankkeiksi uusmediateollisuuden tarpeisiin.

1.2 Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen suunnittelusta vastasivat Helsingin kauppakorkeakoulun Uusmediaryhmä ja Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudio. Käytännön tutkimustyön toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun Uusmediaryhmä.

Tutkimuksen aikataulu

- Tutkimuksen suunnittelu ja tutkimuskohteen kartoitus käynnistettiin tammikuussa 1997.
- Tutkimusaineiston kerääminen uusmediateollisuuden yrityksistä käynnistyi helmikuussa.
- Tutkimustulokset valmistuivat huhtikuussa ja tutkimustyöryhmän loppuraportti julkaistiin 28.5.1997.

Metodologia

Tutkimusmenetelmänä käytettiin informoitua kirjekyselyä. Kyselyllä kerättiin lähinnä kvantitatiivista aineistoa. Tulosten oikean tulkinnan varmistamiseksi kirjekyselyä tuettiin strukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin valittiin uusmediateollisuudessa keskeisessä asemassa olevia ihmisiä.

1. Ensi vaiheessa kartoitettiin mahdolliset lähteet uusmediateollisuudessa toimivista yrityksistä. Valmiita rekistereitä ei ollut olemassa, joten eri organisaatioilta pyydettiin osoitetietoja yrityksistä, joiden joukosta voitaisiin seuloa kohdeyritykset esille. Rekistereistä ja muista lähteistä löydettiin 1647 yritystä, joista poimittiin esiin uusmediateollisuudessa todennäköisesti toimivat puhelinkartoitusta varten. (Rekisterilähteet liitteenä)

2. Osoiterekisterien perusteella tehtiin puhelinkartoitus, jolla selvitetiin toimiiko rekisterissä mainittu yritys uusmediateollisuudessa. Puhelinkartoituksessa käytiin läpi 362 potentiaalista yritystä.

3. Esiin seulotuivat uusmediateollisuudessa toimivat yritykset, jotka kirjattiin tietokantaan tutkimuksen perusjoukoksi. Perusjoukon lukumäärä oli 271.

4. Kaikille perusjoukkoon kuuluville lähetettiin informoitu kirjekysely. Näin pyrittiin mahdollisimman edustavaan kokonaisnäytteeseen. (Kyselylomake liitteenä)

5. Oikein täytettyjä kirjekyselyitä palautui määräaikaan mennessä 104 kpl (n=104). Vastausprosentti oli 38%.

6. Samaan aikaan kirjekyselyjen kanssa suoritettiin strukturoituja teemahaastatteluja alalla toimivien ihmisten parissa. Teemahaastatteluihin valittiin harkinnanvaraisesti yhdeksän ihmistä.

7. Kirjekyselyn ja teemahaastattelujen tulokset analysoitiin. Tulosten oikeellisuus tarkastettiin vertaamalla molemmilla menetelmillä saatua aineistoa toisiinsa sekä aikaisempiin osittaistutkimuksiin, ja käymällä ne läpi alalla toimivien henkilöiden kanssa. Tutkimustulokset raportoitiin ja julkistettiin 28.5.1997.

Tulosten luotettavuus ja yleistettävyys

Tutkimustulosten luotettavuus on pyritty varmistamaan sekä tutkimusmetodologian että palautuneiden vastausten luotettavuuden ja oikeellisuuden osalta.

Perusjoukkoa, johon tutkimus kohdistuu, ei voitu märittää alan yrityksiä koskevien yhtenäisten rekisteritietojen täydellisen puuttumisen vuoksi ehdottoman tarkasti. Tämä tutkimus on tähän mennessä laajin käytettävissä oleva kartoitus uusmediateollisuuten kuuluvista yrityksistä Suomessa. Koska perusjoukkoa ei täysin tunneta on mielekkäämpää puhua otoksen sijaan edustavasta näytteestä.

Kokonaisnäytteen laadun ja määrän katsotaan antavan hyvät mahdollisuudet tulosten yleistämiseksi koskemaan koko Suomalaisen uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritysten joukkoa. Tässä mielessä tutkimustuloksia voidaan pitää luotettavina ja edustavina.