EXECUTIVE SUMMARY


Tutkimuksen tavoite

Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä mitattavaa aineistoa uusmediateollisuuden (new media industry) sisältötuotantoyritysten roolista Suomen taloudessa.

Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyrityksillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sellaisia yrityksiä, jotka toimivat joko kokonaan tai osana muuta toimintaansa digitaaliseen mediaan (mm. multimedia ja cd-rom) ja/tai tietoverkkoihin (mm. Internet) liittyen sisällöntuottamisessa, sekä siihen kiinteästi liittyvässä myymisessä, välittämisessä, konsultoinnissa, koulutuksessa, jakelussa, operaattorina, kustantajana tai muussa vastaavassa toiminnassa.

Määritelmä ei siten sisällä perinteistä julkaisutoimintaa, videotuotantoa, elokuva-, TV-, tai radiotoimintaa. Määritelmään eivät myöskään kuulu ns. perinteiset tietotekniikkayritykset, ohjelmistotalot tai tietoliikenne-alan yritykset lukuunottamatta Internet-operaattoreita.

Tutkimuksella haluttiin selvittää mm. seuraavia asoita:
- Millaisista yrityksistä uusmediateollisuus toimialana muodostuu?
- Millainen liikevaihto ja työllistävä vaikutus uusmediateollisuudella on?
- Millaista toimintaa alan yritykset harjoittavat?
- Miten uusmediateollisuus itse näkee omat heikkoutensa ja vahvuutensa?
- Millaista yhteistoimintaa uusmediateollisuuden yritysten välillä on?

Tutkimuksen tilaaja ja rahoittaja

Tutkimuksen tilaajana ja rahoittajana on toiminut Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudio. Mediastudio on Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka tarkoituksena on jalostaa tutkimus- ja selvitystyön tulokset käyttökelpoisiksi koulutus- ja kehityshankkeiksi uusmediateollisuuden tarpeisiin.

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksen suunnittelusta vastasivat Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksen Mediastudio ja Helsingin kauppakorkeakoulun Uusmediaryhmä. Käytännön tutkimustyön toteutti Helsingin kauppakorkeakoulun Uusmediaryhmä.

Tutkimus käynnistettiin tammikuussa 1997. Tutkimustulokset valmistuivat huhtikuussa ja tutkimustyöryhmän loppuraportti julkaistiin 28.5.1997.

Metodologia

Tutkimusmenetelmänä käytettiin informoitua kirjekyselyä. Kirjekyselyitä palautui määräaikaan mennessä 104 kpl (n=104). Vastausprosentti oli 38%. Tulosten oikean tulkinnan varmistamiseksi kirjekyselyä tuettiin strukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin valittiin uusmediateollisuudessa keskeisessä asemassa olevia ihmisiä.

TUTKIMUKSEN AVAINTULOKSET

Uusmediateollisuus toimialana

Uusmediateollisuudessa toimivia yrityksiä löydettiin tämän tutkimuksen perusjoukon kartoitusvaiheessa 271 kappaletta. Uusmediateollisuudessa toimivien yritysten lukumääräksi voidaan siten arvioida noin 300 kappaletta.

Alalla toimivista yrityksistä 60% on erikoistunut toimintaan vain uusmediateollisuudessa, ja 40% toimii alalla sivutoimisesti muun päätoimintansa ohella.

Alan yritykset ovat maantieteellisesti keskittyneet Etelä-Suomeen. Kun pääkaupunkiseuduksi lasketaan Helsinki, Espoo, Vantaa ja välittömät lähialueet, toimii uusmediateollisuuden yrityksistä noin 70% pääkaupunkiseudulla.

Taulukko
Uusmediateollisuuden kokonaisliikevaihto Suomessa (Mmk)

199565
1996245
1997 (arvio)487

Uusmediateollisuuden sisältötuotantoyritysten kokonaisliikevaihdon arvioidaan kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihtojen perusteella olleen vuonna 1995 noin 65 mmk ja vuonna 1996 jo 250 mmk. Alan yritykset ovat budjetoineet liikevaihtoa tälle vuodelle noin 500 mmk.

Alan liikevaihdon kasvunopeus on näiden lukujen perusteella ollut vuonna 1995 – 96 noin 375% ja vuosille 1996 – 97 on budjetoitu kasvua noin 100%. Taustalla näkyy teknologian kypsyminen ja Internetin suosion kasvu, joka realisoitui uusmediateollisuuden asiakasyrityksissä vuoden 1996 aikana.

Kilpailutilanteen uskotaan yleisesti kiristyvän ja asiakkaiden vaatimusten kasvavan. Vuoden 1997 markkinaodotuksia kysyttäessä yli 50% vastaajista merkitsi seuraavat asiat:

  1. Uusmediateollisuuden markkinat kasvavat
  2. Asiakkaiden vaatimukset kasvavat
  3. Sisältöosaamisen merkitys korostuu
  4. Asiakaspalvelun merkitys korostuu
  5. Liiketoimintaosaamisen merkitys korostuu
  6. Kilpailu kiristyy kotimaisten yritysten taholta

Uusmediateollisuuden vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat (SWOT-analyysi)

Tutkimukseen vastanneet arvioivat itse oman alansa tärkeimmät vahvuudet ja heikkoudet sekä uhat ja mahdollisuudet.

Vahvuudet:

1. Tekninen osaaminen

2. Yritykset ovat pieniä ja joustavia
3. Vahva infrastruktuuri

Heikkoudet:

1. Toiminnan epäammattimaisuus

2. Sisältöosaamisen taso
3. Yrityskokojen pienuus

Mahdollisuudet:

1. Uusmedia-alan kysynnän jatkuva kasvu

2. Suomen säilyminen alan teknisen kehityksen kärkimaana
3. Liikekumppanuus kansainvälisten yritysten kanssa

Uhat:

1. Markkinointi- ja myyntiosaamisen puute

2. Sisältösuunnittelun huono laatu
3. Rahoituksen puute

Tärkeimmiksi painopistealueiksi 1997 yritykset ilmoittivat:

1. Tuotekehitys, tietotaidon lisääminen

2. Uusien markkinoiden valtaaminen
3. Kapasiteetin lisääminen
4. Yhteistyöyritysten verkoston rakentaminen
5. Toimintaprosessien parantaminen

Uusmediateollisuuden yritykset

Uusmedia-alan yritykset ovat hyvin nuoria. 75% alan yrityksistä on ollut toiminnassa kaksi vuotta tai vähemmän. 16% on toiminut alalla kolme vuotta ja vain 9% on toiminut neljä vuotta tai kauemmin.

Uusmediateollisuudessa toimivan yrityksen liikevaihto on tyypillisesti hyvin pieni. Tämä johtuu koko alan nuoresta iästä, suuria yrityksiä ei ole vielä ehtinyt kasvaa. Alalle tulos kynnys on ollut tähän asti pieni, ja on osaltaan vaikuttanut siihen, että alalle on perustettu paljon pieniä yrityksiä.

KUVA 2.

Uusmediateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa 1996 (n=104)

LIIKEVAIHTO%
Yli 4 000 000 mk4
2 001 000 - 4 000 000 mk 5
1 001 000 - 2 000 000 mk 13
501 000 - 1 000 000 mk 13
201 000 - 500 000 mk25
0 - 200 000 mk 41

Uusmediateollisuudessa työskentelevien ihmisten keski-ikä oli 29 vuotta. Alalla työskentelevistä henkilöistä 53% oli saanut akateemisen koulutuksen.

Alan yritysten välillä on yhteistyötä ja alalla pyritään muodostamaan toimintaverkostoja. 35% vastaajista ilmoitti, että koko yrityksen toiminta-ajatus perustuu verkostoitumiseen. Suurin osa yhteistyöstä on kuitenkin tällä hetkellä alihankintaa sekä tietojen ja osaamisen vaihtamista. Vain 7% ilmoitti, että heillä ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden uusmediateollisuuden yritysten kanssa.

Uusmediateollisuuden asiakkaat

Asiakkaiden kanssa yritykset pyrkivät erityisesti jatkuviin asiakassuhteisiin (85% vastaajista) ja jo toimitettujen ratkaisujen ylläpitämiseen ja kehittämiseen (65% vastaajista).

Vuonna 1996 tuotannon käyttökohde jakaantui seuraavasti: Yritys- tai organisaatioviestintä 81%, kulttuuri ja viihde 10%, oppimateriaalit 8%.

Suurimpana asiakassektorina olivat teollisuus 39%, kauppa 7%, kustannus- ja julkaisutoiminta 6%, tietotekniikka ja tietoliikenne 5% ja julkinen sektori 5%. Loput jakautuivat pienempiin tai tarkemmin määrittelemättömiin aloihin.