3. UUSMEDIATEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA


3.1 Yrityksen perustamistapa ja toiminta-aika

Perustamistapa

Uusmediateollisuuden yritykset on perustettu lähinnä kahdella tavalla, joko täysin uutena yrityksenä (44%) tai jo olemassaolevan yrityksen tytäryhtiönä tai uutena toimintayksikkönä (45%). Noin 10% yrityksistä oli vaihtanut toimialaa kokonaan tai perustettu muulla tavoin.

Taulukko
Yrityksen perustamistapa (n=104)
PERUSTAMISTAPA%
Tytäryhtiöna/ jonkun muun yrityksen perustamana7
Täysin uutena yrityksenä3
Lisäämällä uuden toimintayksikön jo toimivaan yritykseen8
Vaihtamalla toimialaa kokonaan38
Muulla tavoin44

Uusmedia-alalle on tullut toimijoita täysin uusien yritysten lisäksi erityiseti tietotekniikka- ja ohjelmistoalalta, mainonnasta, av-alalta, kustannusalalta ja perinteisistä medioista. Tausta muualta siirtyneillä on laajasti ottaen viestinnällinen tai tietotekninen. Suurin osa näistä yrittäjistä on perustanut uuden toimintayksikön tai tytäryhtiön uusmedia-alalle ja pieni osa on vaihtanut toimialaansa kokonaan. Eri taustat aiheuttavat kirjavuutta yritysten toimintatavoissa ja siinä millaisena kokonaisuutena he näkevät uusmediakentän.

Toiminta-aika uusmediateollisuudessa

Uusmediateollisuuden yritykset ovat hyvin nuoria. Keskimääräinen toiminta aika oli 2 vuotta. Pidempään toimineet olivat harvinaisuuksia, sillä 75% yrityksistä oli korkeintaan kahden vuoden ikäisiä. Yksityiskohtana alan yritysten nuoruudesta voi mainita, että noin 15% yrityksistä vastasi olevansa 1,5 vuotta vanhoja. Nuorten yritysten lisäksi alalla toimii myös joukko pitkän linjan yrityksiä, jotka ovat päässeet jo viiden tai kuuden vuoden ikään.

Taulukko
Yrityksen toiminta-aika uusmediateollisuudessa (n=104)
TOIMINTA-
AIKA
%
Alle 1 v8
1 v38
2 v29
3 v16
4 v4
5 v6

3.2 Yritysten maantieteellinen sijoittuminen

KUVA 3.3

Yritysten sijainti

Alan yritykset ovat maantieteellisesti keskittyneet Etelä-Suomeen. Kun pääkaupunkiseuduksi lasketaan Helsinki, Espoo, Vantaa ja välittömät lähialueet, toimii uusmediateollisuuden yrityksistä noin 70% pääkaupunkiseudulla. Yritykset ovat sijoittuneet sinne minne asiakkaat ja työntekijätkin.

Taulukko
Uumediateollisuuden yritysten
toimipaikan sijainti (n=104)
PAIKKAKUNTA%
Helsinki49
Espoo13
Tampere10
Turku5
Jyväskylä3
Vantaa3
Muu18

"Me toimitaan toimialalla, joka näennäisesti on kansallisiin rajoihin ja kansallisiin totuuksiin sitoutumatonta. Mutta katsokaapas meidän asiakasportfoliota, niin lähes kaikki niistä yrityksistä toimii Helsingissä. Ihan sama kuin Turkulaisten Internet-toimistojen asiakkaat, puolet niistä toimii Turussa. Globaalisuus kuitenkin on aika näennäistä." - haastateltava

Tarve muuttaa toimipaikkaa

Niiden vastaajien osalta, jotka harkitsivat tai aikoivat muuttaa toimipaikkaa tulevaisuudessa, kysyttiin minne he olivat muuttoa sunnitelleet. Lähes kaikki muuttoa harkitsevat tai aikovat suunnittelivat muuttoa Helsinkiin. Muuttoa suunniteltiin joko muualta pääkaupunkiseudulta tai Etelä-Suomesta. Muuton syitä oli kaksi: tarkoituksenmukaisempien tilojen hankinta tai pääsy lähemmäksi asiakkaita.

Taulukko
Yritysten tarve muuttaa toimipaikkaa(n=104)
MUUTTOAIE%
Ei aio muuttaa toimipaikkaa7
Harkitsee toimipaikan muuttamista7
Aikoo muuttaa toimipaikkaa tulevaisuudessa86

3.3 Yksittäisten yritysten liikevaihto

Alan yritysten piirissä hajonta on suurta. Osa yrityksistä tekee uusmedia-alan töitä lähinnä harrastepohjalla ja pyörittää alle sadan tuhannen markan liikevaihtoa. Osa on useita vuosia alalla toimineita yli 5 mmk liikevaihtoon 1996 kasvaneita erikoistuneita uusmediatuottajia.

Taulukko
Yritysten uusmediatoimintojen liikevaihto 1996 (n=104)
LIIKEVAIHTO%
Yli 4 000 000 mk4
2 001 000 - 4 000 000 mk 5
1 001 000 - 2 000 000 mk 13
501 000 - 1 000 000 mk 13
201 000 - 500 000 mk25
0 - 200 000 mk 41

Kaikkiin ryhmiin, aivan suurimpia yrityksiä lukuunottamatta, sisältyi sekä erikoistuneita että alalla sivutoimisesti toimivia yrityksiä. Pientä liikevaihtoa tekevien yritysten ryhmään sisältyi keskimäärin paljon vuoden tai kahden ikäisiä yrityksiä, mutta myös suurempien yritysten joukkoon kuului muutamia vasta aloittaneita. Hajontaa löytyi melkoisesti, tämä kertoo toimivan liiketoimintakonseptin etsimisestä ja alan kehityksen alkuvaiheesta. Alalla sivutoimisesti toimivat yritykset keräsivät odotetusti keskimäärin pienemmän liikevaihdon kuin alalle erikoistuneet.

"Selkeästi tämä toimiala on menossa poispäin sellaisesta kakstonnia plus kaljat narikoitten puuhastelusta. Siitä on tulossa ammattimaisempaa, tässä alkaa liikkua enemmän rahaa, alkaa syntyä tietty yritysrypäs, jotka tekee sitä vakavasti ja pitkällä tähtäimellä, tekee töitä isojen arvostettujen asiakkaitten kanssa." - haastateltava

3.4 Alalla työskentelevät ihmiset

Koulutus

Koulutuksen taso oli keskimäärin varsin korkea. Toisaalta koulutuksen tasoa nostaa alalla työskentelevien ihmisten nuori ikä, toisaalta se ehkä hieman myös laskea sitä, sillä moni alalla työskentelevä on jopa alle 20-vuotias, eikä ole ehtinyt hankkia formaalia koulutusta. Töihin on imua myös hieman vanhemmilla ja loppututkinto jää monelta roikkumaan.

Taulukko
Uusmediateollisuudessa työskentelevien
koulutustaso (n=104)
Ei akateeminenAkateeminen
Ala kokonaisuutena47%53%
Henkilöstö53%47%
Yritysjohto31%69%

Työntekijöiden ikä

Työntekijät olivat keskimäärin nuoria. Koko alan työntekijöiden keskiarvoikä oli 29 vuotta. Oheisessa kuviossa on ristiintaulukoitu yrityksen ilmoittama hekilöstön keski- ikä ja saman yrityksen liikevaihto 1996. Kuviosta nähdään, että yrityksissä, joissa oli keskimäärin 25-30 vuotiaita työntekijöitä tehtiin markkamääräisesti kaikkein eniten alan liikevaihdosta. Nämä yritykset olivat myös budjetoineet selvästi eniten liikevaihdon kasvua vuodelle 1997. Nuorten ihmisten nuorella nopeasti kasvavalla toimialalla kasvun hallinta ja kannattavuuden kohentaminen tulee olemaan tänä vuonna erittäin tärkeä ongelma. Kukahan uskaltaisi painaa jarrua?

Taulukko
Yrityksissä työskentelevien henkilöiden
keskimääräinen ikä (n=98)
Henkilöstön keski-
määräinen ikä
%
18-24 v14
25-30 v53
31-40 v27
41-... v6

Taulukko
Uusmediayritysten yhteenlasketun liikevaihdon jakautuminen henkilöstön keski-iän mukaan (n=98)
Yrityksen henkilöstön keski-ikä Liikevaihto
18-24 v52 mmk
25-30 v138 mmk
31-40 v49 mmk
41-... v5 mmk

KUVA 3.8

Eri työntekijöiden osuus

Vastaajilta kysyttiin kussakin yrityksessä eri liiketoiminnan sektoreille suunnattu työpanos. Vastaajat merkitsivät kuinka monta henkilöä yrityksessä työskentelee kussakin tehtävässä. Merkittävää on teknisen puolen suhteellisen pieni osuus yrityksessä tehtävistä töistä. Sisältötuotantobisnes on suunnittelu- ja ohjelmointiteknistä osaamista sekä projektinhallintaa eikä teknologiavetoista toimintaa, vaikka onkin teknisestä kehityksestä riippuvaista.

Taulukko
Eri työntekijöiden suhteellinen osuus
uusmediateollisuuden yrityksissä (n=104)
TEHTÄVÄ%
Design, graafinen suunnittelu, video, animaatio16
Henkilö tekee monipuolisesti lähes kaikkea14
Ohjelmointi14
Sisältösuunnittelu, käsikirjoitus14
Markkinointi, myynti9
Projektin johto, -tuotanto, -ohjaus9
Hallinnolliset tehtävät7
Tekninen tuki, tekniikka6
Konsultointi5
Liiketoiminnan erityistuntemus2
Musiikki, ääniefektit2
Muu2

“Muutama ihan kotitason PC tai Mac riittää vallan hyvin tekemään ihan maailman huippuluokan verkkodesignia ja verkkopalvelutuotantoa jos niikseen tulee. Panostus työkaluihin on loppujen lopuksi tippa valtameressä. Kyllä se henkilöstö on se meidän kaikkein tärkein ja haukkaa ehdottomasti suurimman osan kaikista kuluista“ -haastateltava

Huomattava osa työntekijöistä kuuluu myös kategoriaan “Henkilö tekee monipuolisesti lähes kaikkea“. Pienet yritykset tarvitsevat aluksi paljon monipuolisia osaajia, jotka hallitsevat paljon erilaisia tehtäviä. Tästä on myös hyötyä, jos alalla tapahtuu nopeita muutoksia. Kooltaan suurempien yritysten vastauksissa nähtiin enemmän erikoistumista ja tarkempaa työnjakoa kuin pienissä yrityksissä.

3.5 Millaisista henkilöistä alalla on pulaa?

"Tarvitaan nuoria ja nälkäisiä. Siksi, että – tämä on kauhea klisee mutta niin se vaan on – tämä muuttuu kuitenkin niin nopeasti, että mitään ei voi pitää kiveen kirjoitettuna." - haastateltava

"Ala tarvitsee vanhempia ihmisiä. Siksi, että se luo uskottavuutta kentällä, jossa toimitaan. 80 tai 150 vuotta rautaa tehnyt yritys tekee sitä rautaa edelleen huolimatta siitä, että uusmediat jyrää. Siellä pitää pystyä asettumaan sen yrityksen housuihin ja miettimään mikä niille on tärkeintä." - haastateltava

"Ala tarvitsee kipeimmin kokeneita markkinoinnin ja liikkeenjohdon ammattilaisia, jotka silti osaa uudet välineet hyvin. Pitkäjänteinen kannattavuus ja tälläisten todellisten hyötyjen löytyminen on vielä puutteellista tälläisten nuorten ammattilaisten osalta." - haastateltava

"Teknisen puolen ihmisistä ei Suomessa ole pulaa. Sisältösuunnittelun puolella haetaan sekä graafiseen sunnitteluun että teksti- tai information design puolelle ihmisiä. Niistä tällä hetkellä lienee suurin pula.“" - haastateltava

"Kipeimmin tarvitaan suunnittelijaporukkaa, jolla on perustietämys tuotantoprosessista ja teknologioista. Ennen kaikkea vahva näkemys siitä, millaista tämä uuden median ilmaisu on." - haastateltava

"Lahjakaita, mukavia, lämpimiä humanisteja, jotka kykenee tiimityöhön ja kykenee komittoitumaan siihen mitä ne tekee täydellisesti. Tärkeintä on ryhmätyökyky ja jonkun alueen ylivoimainen lahjakkuus“." - haastateltava

Eniten pulaa oli ohjelmoijista. Tämä selittynee kahdella seikalla: toisaalta tämän alan bisnes vaatii aina tiettyä ohjelmointiteknistä osaamista, jota on löydyttävä kaikista yrityksistä, toisaalta alalle on tullut erityisesti sivutoimisesti yrityksiä mm. mainonnasta, kustannuspuolelta ja muilta aloilta, joilla ei perinteisesti ole ollut tarvetta senkaltaiseen ohjelmointiosaamiseen kuin uusmediateollisuudessa.

Tarve suunnittelupuolen ihmisille, sekä monipuolisille osaajille oli odotettavissa. Merkillepantavaa on voimakas tarve markkinointi- ja myyntipuolen ihmisille. Kilpailu asiakkaista on kiristymässä ja moni yritys on kasvanut jo riittävän isoksi, jotta tälläistä tehtävää hoitamaan voidaan palkata siihen erikoistuneita henkilöitä.

"Kun kilpailu kiristyy ja tästä tulee kypsää tästä bisneksestä, niin tottakai kaupallinen osaaminen korostuu aivan helvetisti“." - haastateltava

3.6 Yhteistyösuhteet

Alan yritysten välillä on yhteistyötä runsaasti. Peräti 35% vastaajista ilmoitti, että koko yrityksen toiminta-ajatus perustuu verkostoitumiseen. Suurin osa yhteistyöstä on kuitenkin tällä hetkellä alihankintaa sekä tietojen ja osaamisen vaihtamista. Vain 7% ilmoitti, että heillä ei ole juuri lainkaan yhteistyötä muiden uusmediateollisuuden yritysten kanssa.

Taulukko
Yhteistyösuhteet uusmediayritysten välillä (n=104)
YHTEISTYÖ%
Ei juuri lainkaan yhteistyötä7
Satunnaisesti yhteistyötö31
Koko toiminta-ajatus perustuu verkostoitumiseen35
Yhteistyö on partnerisuhteiden luomista38
Yhteistyö on alihankintaa42
Yhteistyö on tietojen ja osaamisen vaihtamista45

Toisaalta kysyttäessä vastanneiden yritysten toiminnan painopistettä vuodelle 1997, tärkeimmäksi nousi tuotekehitys ja tietotaidon lisääminen. Vastauksista käy siten ilmi, että vaikka uusmediateollisuuden yritykset haluavat muodostaa yhteistoimintaverkostoja, ne halusivat myös kerätä mahdollisimman paljon osaamista “talon sisälle“.

Uusmedia-alalle on tyypillistä pienten yritysten verkostoituminen ja asteittainen keskittyminen rajattuihin osaamisalueisiin. Erikoistumista ei ole vielä tapahtunut kovin pitkälle, mutta yhteistyösuhteiden suuren määrän perusteella tähän suuntaan ollan alalla liikumassa.

"Uskon, että tässä ajan mittaan tapahtuu samanlaista kehitystä kuin mainostoimistoilla vuosien varrella. Syntyy sellainen kymmenen - vähän toista kymmentä hallitsevaa yritystä, jotka tekee isojen yritysten sovellukset. Sitten syntyy joukko, aika suurikin joukko sekä tekniikoiltaan erikoistuneita pienyrityksiä että sitten pieniä tuotantoyrityksiä, joita sitten isot käyttävät verkoston omaisesti. Silti en usko, että alalla menestyisi yksikään yritys, joka ei osaa omaa tuotanto-osaamista eli jonkinlaista ydinkoodauksen osaamista." - haastateltava

Alihankinnan osuus

Alihankinnan osuus yrityksen asiakkaalle toimittamassa ratklaisussa oli keskimäärin noin 15%. Suurin osa uusmediateollisuuden yrityksistä käyttää hyvin vähän alihankintaa. Erikoistumista ei ole vielä tapahtunut kovin pitkälle, vaikka se olisi alan luonteeseen nähden odotettavissa. Tämä tulee ilmi yritysten keskimäärin hyvin laajasta tuote ja palvelutarjonnasta.

Taulukko
Alihankinnan %-osuus tehdyistä töistä (n=104)
Alihankinnan
%-osuus
% Vastaajista
Yli 50%5
26-50%17
11-25%18
1-10%30
0%30

Toisaalta yritykset myös haluavat kilpailun kiristyessä kehittää kaikkea osaamista “talon sisäisesti“ koska alalle tyypillisesti tuotantoteknologian kehittyminen johonkin uuteen suuntaan voi tapahtua hyvinkin nopeasti. Hankkimalla mahdollisimman paljon omaa osaamista, vaikka se ei työnjaollisesti olisikaan järkevää, yritykset haluavat turvata asemansa nopeiden muutosten toimialalla.

Yhteistyökumppanit Suomessa ja ulkomailla

Yrityksillä oli keskimäärin muutamia yhteistyökumppaneita Suomessa. Yhteistyösuhteet olivat partnerisuhteita, alihankintasuhteita ja tiedon vaihtamista. Ulkomaille oli vasta harva yritys verkostoitunut.

Taulukko
Yhteistyökumppanit Suomessa (n=104)
Kumppanien määrä%
11-15 kpl5
6-10 kpl9
3-5 kpl44
1-2 kpl16
0 kpl26

Taulukko
Yhteistyökumppanit ulkomailla (n=104)
Kumppanien määrä%
11-15 kpl3
6-10 kpl3
3-5 kpl5
1-2 kpl18
0 kpl71

"Enemmänkin sitä yhteistyötä syntyy tällaisen alihankinta- ja yhteistyökumppaniverkoston kautta. Multimedia on alue, jossa tarvitaan hyvin monentyyppistä erityisosaamista ja pienet yritykset ei pysty sitä kaikkea tarvittavaa erityisosaamista ostamaan sinne sisään. Sitä kautta syntyy ihan oikea verkostoituminen. On joku alihankkija tai yhteistyökumppani joka tekee jonkun pienen palasen ja niin poispäin. Se on ehkä semmoinen näihin toimintaprosesseihin liittyen menestymisen edellytys, pystyä luomaan sellaisia verkostoja ja pystyä pitämään siitä omasta verkostaan kiinni niin, ettei kilpailija käy syömässä siitä samasta tuottajasta." - haastateltava

"Tämä on niin nopeasti kasvava ja kehittyvä toimiala, että suurin osa meistä ymmärtää ettei kaikkea voi hallita itse. Kaikkia kompetensseja ei voi pitää inhousena eikä ole kauheasti järkeä pitää jotain liikkuvan kuvan spesialistia 11 kuukautta vuodesta pyörittelemässä peukaloitaan sen vuoksi, että se saa sen kuukauden verran tehdä jotain seksikästä projektia. Paljon tälläisessa teknistä erikoisosaamista vaativissa projekteissa käytetään erityyppistä alihankintaa. Jonkun verran sitä käyttää myös ristiin sellaisten kanssa, joissa joskus ollaan mukana tiukassa tarjouskilpailussa. Kun tiedetään että niillä on joku tietty erikoisosaaminen talon sisällä niin ostetaan niiltä tarvittaessa tiettyyn projektiin se palikka." - haastateltava

Yhteistyökumppaneiden kautta saadut asiakkaat

Yhteistyökumppanuus oli tärkeä keino saada lisää asiakkaita. 65% vastanneista yrityksistä sai yhteistyökumppaneidensa kautta ainakin joitain sellaisia asiakkaita, joita ei muuten oli saatu. Tässä näkyy verkostojen merkitys, sekä erikoisosaamisen keskittyminen tiettyihin yrityksiin. Vastauksista voidaan ehkä lukea myös alalla vallitseva hyvä tilauskanta, kaikkea ei ehditä tai kannata hoitaa itse.

Taulukko
Asiakkaat, jotka tulevat yhteistyökummppaneiden kautta
ja joita ei muuten olisi saatu (n=104)
Yrityksen kaikista
asiakkaista
% Vastaajista
Yli 70%4
26-50%26
11-25%19
1-10%16
0%35