| Johdanto | Tiivistelmä | Tutkimusmenetelmät |
| 1. Web-käytettävyys | 2. Web-tuotanto | 3. CASE-kuvaukset |
| 4. Heuristinen arviointi | 5. Raatiarviointi | 6. Yhteenveto |
| 7. Käytettävyyden tila | Lähteet | Liitteet |
2.6. TestausTestaus on yleensä eniten laiminlyöty vaihe tuotannossa. Sen hyöty on kuitenkin moninkertainen, sillä silloin havaitaan helposti useita kartoitus-, suunnittelu- ja toteutusvaiheen puutteita, jotka ovat vielä korjattavissa ennen julkistusta. Lisäksi testaamalla löydetään itse suuri osa mahdollisista virheistä tai puutteista, jotka käyttäjät löytäisivät joka tapauksessa julkistuksen jälkeen. Negatiivisen ensivaikutelman syntyä on oikeastaan mahdotonta korjata täysin jälkikäteen, ellei suunnittele ja julkaise koko palvelua uudelleen.Tärkeimmät testauksen kohteet ovat tuotantovaiheen jälkeen yleensä teknisiä, kuten skaalautuvuus- ja kuormansietotestaus. Käytettävyyttä on testattava läpi tuotannon, eikä jättää sitä viimeiseksi kaiken ollessa jo valmista. Jos käytettävyyttä ei olla testattu projektin tuotantovaiheessa, on syytä varata riittävästi aikaa käytettävyystestauksen jälkeisten korjausten toteuttamiseen. Jos testausvaiheessa koekäyttäjillä esiintyy vielä hahmotus- tai navigointiongelmia palvelussa, niin koko projektissa kannattaa palata muutama askel taaksepäin ja suunnitella osio uudestaan. Usein pikainen korjaaminen vain siirtää ongelmaa eteenpäin tulevaisuuteen. Käytettävyyteen tai informaatioarkkitehtuuriin liittyvät ongelmat eivät juuri ole korjattavissa enää tässä vaiheessa ilman uudelleen suunnittelua. YhteensopivuusYhteensopivuutta varmistettaessa testattavia muuttujia on useita, jotka pitäisi periaatteessa testata kaikki kaikilla yhdistelmillä (taulukko 2.6). Jos joistain teknisistä tai ulkoasullisista ratkaisuista ei haluta luopua, rajoitukset kannattaa kirjata palvelun pääsivulle ja tarjota linkki web-palveluun, josta tilanne on korjattavissa (esimerkiksi välttämättömät apuohjelmat tai laajennukset). Tätä vaihtoehtoa käytettäessä on syytä kuitenkin tiedostaa, että suuri osa käyttäjistä ei vaivaudu muuttamaan käyttöympäristöään vaikka palveluntarjoaja näin haluaisi: uudet selaimet ja laajennukset jäävät siis usein asentamatta ja tuskin kukaan ostaa nopeampaa tietokonetta yhden web-palvelun takia.
Taulukko 2.7: Testattavia asioita palvelun yhteensopivuuden takaamiseksi On tärkeää tehdä käsitteellinen ero selaintestauksen ja standarditestauksen välillä. Selaintestaus takaa parhaimmillaankin vain, että tietty kokonaisuus toimii tietyllä selainversiolla nyt. Uudet versiot samasta selaimesta saattavat tehdä kokonaisuudesta toimintakelvottoman tai osittain rikkinäisen, puhumattakaan täysin uusista selaimista. Selaintestaus antaa siis yleensä jonkinlaisen takeen palvelun toimivuudesta testaushetkellä: mitä laajempi selaintestaus sen suurempi on palvelun toimivuus erilaisissa ympäristöissä. Standarditestaus puolestaan vertaa toteutusta olemassa oleviin verkkostandardeihin ja takaa parhaimmillaan yhteensopivuutta myös tulevaisuuteen. Standardien mukaisen toteutuksen avulla voidaan vähentää riskejä, että jokin tietty ominaisuus lakkaa toimimasta selainmuutosten takia tulevaisuudessa, mutta sillä ei voi täysin korvata selaintestausta, koska selaimet eivät noudata standardeja samalla tavoin. Standarditestaus takaa siis palvelun yhteensopivuutta myös tulevaisuudessa: mitä laajempi standarditestaus sen todennäköisemmin palvelu toimii myös tulevaisuuden standardien ja selainten kanssa ilman muutoksia. Käytettävyyden näkökulmasta palvelu pitäisi testata myös ainakin seuraavissa ympäristöissä:
Viimeistään tässä vaiheessa olisi syytä optimoida kuva-, ääni- ja videotiedostot. Mikäli sivujen kokonaispaino ylittää usein yli 60 kilotavua tai latausnopeus nousee jatkuvasti lähemmäs kymmentä sekuntia, pitäisi harkita erillisen kevyen version tarjoamista hitaammilla selaimille ja yhteyksille. Myös kaikkien linkkien (sekä hyperteksti että mediatiedostolinkkien) oikeellisuus pitäisi tarkistaa ja varmistaa, että nimeämiskäytäntö toimii oletetulla tavalla. Palvelua ei kannata julkistaa keskeneräisenä oikeastaan missään tilanteessa vaan siirtää julkistushetkeä ja arvioida tuotantobudjetti uudelleen. Idealtaan hyvä, mutta toteutukseltaan keskeneräinen palvelu karkottaa sen potentiaalisimmat käyttäjät turhautuneina ja heitä on hyvin vaikea saada takaisin palvelun "valmistuttua".
|