4.3. Verkkoliitteen heuristinen arviointi
Helsingin Sanomien verkkoliite oli samalla sekä helpoin että vaikein arvioitavista palveluista. Poikkeuksellisen yhtenäinen toteutus ja pitkän ajanjakson hiominen olivat poistaneet Verkkoliitteestä jo ilmeisimmät ongelmat, minkä ansiosta palvelusta löytyi muita selkeästi vähemmän ongelmia. Palveluiden ja sisällön moninaisuus pakotti arvioijan käyttämään kussakin osassa vain vähän aikaa, jotta koko arvioitava osakokonaisuus pitäisi huomioitua. Arvioinnissa rajattiin kohteeksi journalistinen sisältöpalvelu, eli uutiset, sähkeet, Nyt, Klik ja arkisto. Muut palveluosiot rajattiin pois kokonaisuuden laajuuden takia.Arvioijien yleiskuva Verkkoliitteen käytettävyydestä
Palvelu vastasi arvioijien mielestä hyvin tarkoitustaan ja käyttöliittymää pidettiin yleisesti onnistuneena. Käyttöliittymän ongelmiksi koettiin yleinen sekavuus (hahmottomuus) joillain sivuilla ja palvelua selkeyttävän rakenteen jääminen käytössä epäselväksi. Sekavuuden koettiin lähinnä heikentävän käytön tehokkuutta, joskaan sitä ei koettu kynnyskysymykseksi. Myös palvelun kielen ja käsitteiden epäselvyyttä pidettiin parantamisen arvoisina.Arvioijat kokivat, että Verkkoliitteen käyttöliittymä soveltuu todennäköisesti hyvin kohderyhmälleen tietyin rajauksin. Palvelun käyttö edellyttää perustason tuntemusta web-palveluista, sillä se hyödyntää päivälehden kaltaisen mallinsa lisäksi myös muiden verkkopalveluiden logiikkaa.
Verkkoliite oli arvioijien mielestä kohtuullisen hyvin selattavuutta ja silmäilyä edesauttava, joskaan etusivu ei ajanut täysin heidän mielestään sanomalehden etusivun tehtävää.
Arvioijat suosittelivat muutoksiksi palvelun rakenteen selkiyttämistä(sisällöt ja palvelut selkeästi omiin ryhmiinsä), etusivun muuttamista luettavammaksi (enemmän tuttua, vähemmän materiaalia) ja käyttöliittymän yhtenäistämistä kaikilla palvelun sivuilla.
Löydettyjen ongelmien tyypit
Verkkoliitteestä tunnistetut ongelmat koskivat pääosin yhteneväisyyttä ja yhdenmukaisuutta standardien kanssa; asioiden tunnistettavuutta; käytön tehokkuutta ja näyttösuunnittelun minimalistisuutta.Edellä mainitut heuristiikat sisälsivät yhdessä yli kaksi kolmesta löydetyistä ongelmista. Niiden perusteella voisi päätellä, että suuri osa ongelmista liittyi palvelun ulkoasun tai vuorovaikutuksen kohdalla tehtyihin suunnitteluratkaisuihin (vrt. heuristisen arvioinnin muistilista). Tätä tukee myös ongelmien luokittelu palvelun eri tasoihin: ulkoasu- ja vuorovaikutusongelmat yhdessä kattoivat 74% löydetyistä ongelmista. Vaikka ongelmien sijoittaminen palvelun tiettyyn tasoon (rakenne, sisältö, ulkoasu, vuorovaikutus, kieli/käsite, toiminnallisuus) onkin vaikeaa, tuntui tämä löydös johdonmukaiselta arvioijien mielestä.
![[Verkkoliitteen eri osioita on vaikea erottaa
toisistaan]](../kuvat/hspaneeli.gif)
Kuva 4.5: Vaikka Verkkoliitteen eri osioiden erotettavuudessa käytetään vahvoja värejä, niin niitä ei käytetä riittävästi.
Löydetyistä ongelmakohdista puolet olivat arvioinnin perusteella vakavuudeltaan pieniä käytettävyysongelmia. Vakavia käytettävyysongelmia (vakavuusluokka 3) löytyi kolmannes virheistä, joskin on syytä muistuttaa, että suuri osa näistä oli samojen suunnittelupäätösten toistumia. Yksi suunnittelupäätös, joka on käytön kannalta ongelmallinen, voi helposti toistua usealla sivulla, mikä nostaa virheen yleisyyttä. Käytettävyyskatastrofeja löytyi arvioijien mielestä alle 5% kaikista ongelmakohdista ja tämäkin kertonee enemmän arvioijien herkkyydestä löydetyille ongelmille, kuin virheiden absoluuttisesta vakavuudesta.
Muita huomioita arvioinnista
Verkkoliitteen kaltaisen palvelun, jossa on vakaa rakenne ja jonka liittymä on testattu ja korjattu useaan kertaan, arviointi oli heuristisella menetelmällä tuottoisaa, sillä palvelusta löytyi muitakin kuin ilmeisiä virheitä. Perusongelmien puuttuminen sai kuitenkin arvioijat katsomaan palvelua tarkemmin, mistä johtuen siitä löytyi kuitenkin potentiaalisia ongelmakohtia. Arviointiin varattu aika oli Verkkoliitteen kohdalla riittävä, koska ongelmien löytyminen väheni tuntuvasti asiantuntijoiden mielestä mitä pidemmälle arviointi eteni kohti loppuaan.
4.2 Tilastokeskuksen heuristinen arviointi 4.4 Yhteenveto heuristisesta arvioinnista