| Johdanto | Tiivistelmä | Tutkimusmenetelmät |
| 1. Web-käytettävyys | 2. Web-tuotanto | 3. CASE-kuvaukset |
| 4. Heuristinen arviointi | 5. Raatiarviointi | 6. Yhteenveto |
| 7. Käytettävyyden tila | Lähteet | Liitteet |
5.4. Yhteenveto raatiarvioinneistaRaatiarvioinnin tarkoituksena oli täydentää heuristisen arvioinnin rajattua käytettävyysnäkökulmaa eri alueen asiantuntijoiden näkökulmilla. Tässä mielessä raati onnistui hyvin, koska havainnot täydensivät erityisen hyvin rakenteen, toimintojen ja erityisesti sisällön ja bisness-ratkaisujen mielekkyyttä käyttäjien näkökulmasta. Mielenkiintoista oli myös huomata, että raatilaiset suostuivat käyttämään palveluita ja keskustelemaan niistä useiden tuntien ajan ilman erillistä korvausta ja silti tehtäväänsä vakavasti suhtautuen. Web-palvelua suunnittelevien kannattaisikin hyödyntää ympärillä olevia asiantuntijoitaan, joiden hyödylliset ulkopuolisen näkökulmat saattavat olla usein käytettävissä arvioitua helpommin.Yhteenvetona raatiarviosta voidaan sanoa, että www- palveluiden käytettävyysarviointi perinteisin menetelmin (vrt. heuristinen arviointi) kertoo selkeästikin vain yhden, äärimmillään kapean osan palvelun laadusta. Yhä tärkeämmäksi nousevat palvelun kokemuksellisuus, tarjolla olevan sisällön mielekkyys ja bisness- päätöksistä nousevat kohderyhmärajaukset. Näiden huomioiminen muiden kuin perinteisten käytettävyyden arviointimenetelmien avulla on keskeistä, mikäli halutaan päästä kokonaiskokemuksellisesti toimiviin palveluihin. Ensimmäisiä mielenkiintoisia tutkimuksia elämyksellisyyden mittareista onkin jo tehty sekä vastaanottajatutkimuksen alueella ja kokemusta tutkivan soveltavan psykologian haarassa (Novak & Hoffman, 1998). Näistä on kuitenkin vielä matkaa helppokäyttöisiin tuotannon arviointimenetelmiin, jolla voidaan parantaa rakennettavan palvelun kokonaislaatua.
|