| Johdanto | Tiivistelmä | Tutkimusmenetelmät |
| 1. Web-käytettävyys | 2. Web-tuotanto | 3. CASE-kuvaukset |
| 4. Heuristinen arviointi | 5. Raatiarviointi | 6. Yhteenveto |
| 7. Käytettävyyden tila | Lähteet | Liitteet |
Liite A: Heuristinen arviointilistaOhessa on tutkimuksessa käytetty heuristisen arvioinnin muistilista, jota on sovellettu web-käytettävyyden arviointiin alkuperäisestä Jakob Nielsenin heuristisesta muistilistasta. Heuristisen arvioinnin muistilista - pitkä versioAlla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen www-palveluiden arviointiin muokattua samaista listaa (Instone, 1997).Listaa on täydennetty esimerkkikysymyksillä, joiden tarkoituksena on valaista kutakin muistilistan kohtaa, joskaan ei antaa tyhjentävää kuvausta sen tarkoituksesta. Usein muistilistan jokainen otsikko on riittävä kimmoke mahdollisen ongelman tunnistamiseen ja luokitteluun. Käy pitkä lista läpi huolella ennen kuin aloitat palvelun selailun ja arvioinnin. Ota lyhyempi versio näkyviin joko ruudulle tai paperille tulostettuna arvioinnin ajaksi. 1. Palvelun tilan näkyvyys Käyttäjän pitäisi aina pystyä nopeasti huomaamaan mikä on palvelun tila ja käyttäjän sijainti palvelussa.
2. Palvelun ja tosielämän vastaavuus Palvelun pitäisi käyttää tavallisesta elämästä tuttuja termejä, sanontoja ja käsitteitä mieluummin kuin palvelun omaa erikoistermistöä.
3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus Käyttäjän pitäisi päästä nopeasti ja vaivatta takaisin kunkin vaiheen alkutilaan, tehtyään epätoivotun tai virheellisen valinnan. "Peru" ja "Tee uudestaan" toiminnot ovat suositeltavia. Palvelu ei myöskään saisi tehdä häiritseviä asioita käyttäjän tahtoa vasten tai tältä kysymättä.
4. Yhteneväisyys ja standardit Viestien ja toimintojen pitäisi tarkoittaa yhteneväisesti aina samoja asioita (sanoja tai merkityksiä ei saisi vaihtaa lennossa). Olemassa olevia verkko- ja muita standardeja pitäisi hyödyntää yhteneväisyyteen pyrittäessä.
5. Virheiden estäminen Palvelun pitäisi tunnistaa mahdolliset virhetilanteet ja estää niiden toistuminen kertomalla käyttäjälle ennen virheen tapahtumista. Opastus pitäisi olla aina helposti saatavilla ja ymmärrettävissä.
6. Tunnistaminen mieluummin kuin muistaminen Asioiden, toimintojen ja vaihtoehtojen pitäisi olla näkyvissä käyttöliittymässä. Käyttöliittymän painikkeiden ja syötteiden pitäisi liittyä palvelun toimintoihin loogisesti, niin että näiden vastaavuus on pääteltävissä helposti. Käyttäjää ei saisi pakottaa muistamaan asioita ruudulta toiselle siirryttäessä.
7. Käytön joustavuus ja tehokkuus Käytön pitäisi olla joustavaa ja tehokasta sekä aloitteleville että edistyneille käyttäjille. Palvelun pitäisi tarjota pikavalintoja ja personointia usein käytettyihin toimintoihin. Käytön pitäisi olla myös joustavaa ja tehokasta käyttäjän laitteistosta ja yhteydestä riippumatta.
8. Esteettinen ja minimalistinen design Ruudulla pitäisi olla ne elementit, jotka ilmaisevat halutun tiedon, toiminnot, tunnelman ja tyylin, ei enempää. Ilmaisun ei pitäisi olla vaikeasti ymmärrettävää (ellei se ole palvelun kantava idea).
9. Virhetilanteiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja korjaaminen Virheilmoitusten pitäisi kertoa selkokielellä mitä tapahtui, miksi näin kävi, miten asia voidaan korjata ja kuinka se voidaan välttää ensi kerralla.
10. Opastus ja ohjeistus Vaikka käytön pitäisi tapahtua ilman opastusta ja ohjeita, ovat ne usein välttämättömiä käyttäjille. Näiden pitäisi olla helposti saatavilla, nopeasti etsittävissä, toimintaan ohjaavia, käyttötilannetta tukevia ja riittävän lyhyitä.
Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio1. Palvelun tilan näkyvyysKäyttäjän pitäisi aina pystyä nopeasti huomaamaan mikä on palvelun tila ja käyttäjän sijainti palvelussa. 2. Palvelun ja tosielämän vastaavuus Palvelun pitäisi käyttää tavallisesta elämästä tuttuja termejä, sanontoja ja käsitteitä mieluummin kuin palvelun omaa erikoistermistöä. 3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus Käyttäjän pitäisi päästä nopeasti ja vaivatta takaisin kunkin vaiheen alkutilaan, tehtyään epätoivotun tai virheellisen valinnan. "Peru" ja "Tee uudestaan" toiminnot ovat suositeltavia. Palvelu ei myöskään saisi tehdä häiritseviä asioita käyttäjän tahtoa vasten tai tältä kysymättä. 4. Yhteneväisyys ja standardit Viestien ja toimintojen pitäisi tarkoittaa yhteneväisesti aina samoja asioita (sanoja tai merkityksiä ei saisi vaihtaa lennossa). Olemassa olevia verkko- ja muita standardeja pitäisi hyödyntää yhteneväisyyden maksimoimisessa. 5. Virheiden estäminen Palvelun pitäisi tunnistaa mahdolliset virhetilanteet ja estää niiden toistuminen kertomalla käyttäjälle ennen virheen tapahtumista. Opastus pitäisi olla aina helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. 6. Tunnistaminen mieluummin kuin muistaminen Asioiden, toimintojen ja vaihtoehtojen pitäisi olla näkyvissä käyttöliittymässä. Käyttöliittymän painikkeiden ja syötteiden pitäisi liittyä palvelun toimintoihin loogisesti, niin että näiden vastaavuus on pääteltävissä helposti. Käyttäjää ei saisi pakottaa muistamaan asioita ruudulta toiselle siirryttäessä. 7. Käytön joustavuus ja tehokkuus Käytön pitäisi olla joustavaa ja tehokasta sekä aloitteleville että edistyneille käyttäjille. Palvelun pitäisi tarjota pikavalintoja ja personointia usein käytettyihin toimintoihin. Käytön pitäisi olla myös joustavaa ja tehokasta käyttäjän laitteistosta ja yhteydestä riippumatta. 8. Esteettinen ja minimalistinen design Ruudulla pitäisi olla ne elementit, jotka ilmaisevat halutun tiedon, toiminnot, tunnelman ja tyylin, ei enempää. Ilmaisun ei pitäisi olla vaikeasti ymmärrettävää (ellei se ole palvelun kantava idea). 9. Virhetilanteiden tunnistaminen, ilmoittaminen ja korjaaminen Virheilmoitusten pitäisi kertoa selkokielellä mitä tapahtui, miksi näin kävi, miten asia voidaan korjata ja kuinka se voidaan välttää ensi kerralla. 10. Opastus ja ohjeistus Vaikka käytön pitäisi tapahtua ilman opastusta ja ohjeita, ovat ne usein välttämättömiä käyttäjille. Näiden pitäisi olla helposti saatavilla, nopeasti etsittävissä, toimintaan ohjaavia, käyttötilannetta tukevia ja riittävän lyhyitä.
VakavuusluokitusJokainen arvioinnissa löydetty ongelma luokitellaan vakavuusasteikolla, joka kertoo asiantuntijan mielipiteen käytettävyysongelman vakavuudesta. Ongelman vakavuuden luokitus pitäisi nojata ainakin seuraavaan neljään seikkaan:
Vakavuusluokka ilmaistaan numeroilla nollasta neljään seuraavasti: 0 = En pidä ongelmaa käytettävyysongelmana 1 = Kosmeettinen ongelma: korjataan kun ehditään 2 = Pieni käytettävyysongelma: vaikeuttaa käyttö, korjataan 3 = Suuri käytettvyysongelma: vaikeuttaa merkittävästi, korjataan heti 4 = Katastrofaalinen ongelma: lähes käyttökelvoton palvelu, julkistusta täytyy (olisi täytynyt) lykätä kunnes virhe on korjattu
|