Johdanto                 Tiivistelmä       Tutkimusmenetelmät
1. Web-käytettävyys      2. Web-tuotanto   3. CASE-kuvaukset
4. Heuristinen arviointi 5. Raatiarviointi 6. Yhteenveto
7. Käytettävyyden tila   Lähteet           Liitteet

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata web-palveluiden käytettävyyteen liittyviä tekijöitä ja hahmottaa kolmen esimerkkitapauksen kautta mahdollisia tuotantoprosessin ja käytettävyyden riippuvuussuhteita. Tutkimuskohteiksi päätettiin valita kolme erilaista web-palvelua, jotka poikkeavat toisistaan sekä tavoitteiltaan, tekotavaltaan että lopputulokseltaan. Näiden palveluiden tuotantoja selvitettiin haastattelemalla suunnittelu- ja tuotantovaiheisiin osallistuneita henkilöitä ja tiivistämällä tuotantoprosessin ydinkohdat etenemiskaavioiksi.

Jo tutkimuksen alkuvaihe osoitti, että palveluita ja tuotantoprosesseja ei ole mielekästä vertailla keskenään niiden eroavaisuuksien vuoksi, vaan kuvata käytettävyyden kannalta keskeisiä huomioita. Kuvaukset tutkittujen kolmen palvelun tuotannoista esitetään luvussa 3.

Tutkitut palvelut valittiin eri palvelutyyppien edustajina, eikä niitä pyritty rinnastamaan vertailukelpoisiksi. Jo tutkittavien palveluiden yksi valintaperusteita oli, että niiden resurssit, aikataulut ja tavoitteet eroaisivat toisistaan. Tiivistettynä Helsingin Sanomain Verkkoliite toteutettiin tuotantoryhmän tarvitsemalla aikataululla ja resursseilla sekä yhtiön johdon päätöksellä, Ihmemaan Virtahepo pääosin omalla ajalla ja epävirallisena tuotteena ja Tilastokeskus kokeiluna, joka vakiintui pysyväksi web-palveluksi.

Tutkittavien palveluiden valinta pohjautui seuraaviin kriteereihin. Jokaisesta kriteeristä haluttiin yksi edustus ja tutkitut palvelut ovat näiden kriteerien yhdistelmiä. Lisäksi palvelujen haluttiin olevan pääosin kotimaisesti tuotettuja.

Tutkittujen web-palveluiden valintakriteerit
Tutkittu palvelu Verkkoliite Virtahepo Tilastokeskus
Käyttötapa tilaus/maksullinen Rekisteröityminen anonyymi/ilmainen
Kohderyhmä aikuiset Lapset, nuoret ammattilaiset
Käyttötarkoitus verkkojulkaisu Viihde, opetus tietopalvelu
Tuotantoryhmä kookas pieni (keskikokoinen) pieni
Palvelun laajuus suuri Pienehkö keskisuuri
Kustantaja perinteinen media Uusmedia julkishallinto
Tutkittu palvelu Verkkoliite Virtahepo Tilastokeskus

Taulukko: Käytettyjä valintaperusteita web-palveluiden valinnassa.

Jokaista tutkittua palvelua tarkasteltiin yksittäisenä hankkeena ja erikoistapauksena. Tapausten yleistettävyys on tässä tutkimuksessa vähäinen. Pikemminkin tutkimus esittelee kolme erilaista prosessia, joista pyritään havainnoimaan miksi jotain on tehty ja miten se on vaikuttanut käytettävyyteen. Tutkimuksen lopussa tehdään joitain yleistyksiä prosessien yhtäläisyyksistä luvussa 6.

Tuotantoprosessien tarkka rekonstruointi jälkikäteen on mahdotonta. Osa prosessien henkilöistä ei ole haastateltavissa ja osa liittyi kesken prosessin. Syy- ja seuraussuhteita ei ole välttämättä dokumentoitu tapahtumahetkellä ja rekonstruointi on muistinvaraista. Lisäksi prosessin kartoitusta vaikeutti kunkin hankkeen määrittely: mitä versiota palvelusta ylipäänsä oltiin kartoittamassa? Kaikissa kolmessa palvelussa on ollut versiouudistuksia ja niistä on valittu yhtenäisin prosessi kuvattavaksi tähän tutkimukseen.

Palvelujen projektivastaaville lähetettiin esikyselylomake, jonka perusteella räätälöitiin haastattelulomake kullekin ryhmälle. Haastatteluissa pyrittin saamaan tuotantoprosessien kuvaukset ensisijaisesti projektivastaavilta ja visualistilta. Edelliset kommentoivat myös teknisiä osa-alueita. Nauhoitettu haastattelu ja lomake purettiin luvun 3 prosessikuvauksiksi, jotka tarkastutettiin tuotantoryhmillä.

Kukin tutkittava palvelu arvioitiin erikseen käyttämällä heuristista arviointimenetelmää (Nielsen, 1993). Arvioinnin suorittivat kolmen käytettävyyteen ja verkkopalveluihin perehtynyttä asiantuntijaa käyttämällä esivalmistettua arviointilistaa, lomaketta ja ohjeistoa. Arvioinnin perusteella löytyneet potentiaaliset ongelmakohdat palveluiden käytettävyydessä käytiin läpi ja laskettiin niiden suhteellinen osuus vakavuuden, käytetyn arviointiheuristiikan ja sijoittumistason mukaan (luku 4).

Heuristisen arvioinnin lisäksi palvelut arvioitiin laajemmin asiantuntijaraadin avulla. Raadin ammattijäsenet käyttivät kukin yksinään arvioitavia palveluita, minkä jälkeen käytön kokemukset purettiin yhteisenä keskusteluna. Tarkoituksena oli täydentää palveluiden käytettävyydestä muodostuvaa kuvaa etenkin palveluiden sisällön ja jossain määrin myös rakenteen suhteen. Näiden arvioiden perusteella pyrittiin muodostamaan kuvaa tutkittavien palveluiden kokonaiskäytettävyydestä (luku 5).

Tuotannon ja palvelun käytettävyyden väliset oletetut suhteet muodostettiin pääosin laadullisen aineiston läpikäymisellä ja vahvistamalla tehtyjä havaintoja tuotantoryhmien jäsenten omien havaintojen kanssa. Näin saatiin aikaan esimerkinomaisia suhteita tietyn tuotantopäätöksen ja lopputuloksen välille.

Tutkittujen web-palveluiden lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli luoda johdanto web-käytettävyyden ongelmakenttään käyttämällä kirjoittajien omaa asiantuntemusta ja lähteinä alan kirjallisuutta. Tämän johdannon (luku 1) tarkoituksena on antaa perusymmärrys web-palveluiden käytettävyyteen keskeisesti liittyviin kysymyksiin ja rakentamaan pohjaa käytettävyyden integroimiselle omaan tuotantoprosessiin. Johdanto ei siis ole tyhjentävä, vaan pikemminkin peruskatsaus joihinkin kirjoittajien mielestä keskeisiin seikkoihin, eikä sitä näin ollen voida pitää käytettävyysosaamista korvaavana tiedon lähteenä.

Sisällysluettelo

Tiivistelmä        1. Johdatus web- käytettävyyteen