N:o 464/1998

 

Annettu Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998

Asetus

korkeakoulututkintojen järjestelmästä

Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:

1 §

Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulututkintoja ovat:
1) jäljempänä 2 §:ssä tarkoitetuissa yliopistoissa suoritettavat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin tutkinnot, tohtorin tutkinnot ja muut 7 §:n mukaiset jatkotutkinnot;
2) Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja muut jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut tutkinnot; sekä
3) ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suoritettavat ammattikorkeakoulututkinnot.

2 §

Yliopistot

Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:
Helsingin yliopisto, mukaan luettuna siihen kuuluva Svenska social- och kommunalhögskolan
Joensuun yliopisto, aikaisemmin Joensuun korkeakoulu
Jyväskylän yliopisto, aikaisemmin Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu
Kuopion yliopisto, aikaisemmin Kuopion korkeakoulu
Lapin yliopisto, aikaisemmin Lapin korkeakoulu
Oulun yliopisto
Tampereen yliopisto, aikaisemmin Yhteiskunnallinen Korkeakoulu
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto, aikaisemmin Vaasan korkeakoulu ja Vaasan kauppakorkeakoulu
Åbo Akademi
Helsingin kauppakorkeakoulu, aikaisemmin Kauppakorkeakoulu
Svenska handelshögskolan
Turun kauppakorkeakoulu
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Teknillinen korkeakoulu
Kuvataideakatemia
Sibelius-Akatemia
Taideteollinen korkeakoulu
Teatterikorkeakoulu.

3 §

Korkeakoulut

Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:
1) puolustusvoimiin kuuluva Maanpuolustuskorkeakoulu, aikaisemmin sotakorkeakoulu, kadettikoulu, merisotakoulu ja ilmasotakoulu;
2) ammattikorkeakoulut, joita ovat
Arcada ­ Nylands svenska yrkeshögskola
Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu
Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ­ Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi
Hämeen ammattikorkeakoulu
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ­ Mellersta Österbottens yrkeshögskola
Lahden ammattikorkeakoulu
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Svenska yrkeshögskolan
Tampereen ammattikorkeakoulu
Turun ammattikorkeakoulu ­ Åbo yrkeshögskola; sekä
3) väliaikaiset ammattikorkeakoulut, joita ovat
Espoon-Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Vantaan väliaikainen ammattikorkeakoulu
Etelä-Karjalan väliaikainen ammattikorkeakoulu
Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun Itä-Uudenmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu ­ Östra Nylands temporära yrkeshögskola vid Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi
Helsingin väliaikainen ammattikorkeakoulu
Kymenlaakson väliaikainen ammattikorkeakoulu, aikaisemmin Kotkan väliaikainen ammattikorkeakoulu
Pirkanmaan väliaikainen ammattikorkeakoulu
Temporära yrkeshögskolan Sydväst
Vaasan väliaikainen ammattikorkeakoulu ­ Vasa temporära yrkeshögskola
Varsinais-Suomen väliaikainen ammattikorkeakoulu
Väliaikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu ­ Temporära Diakoniyrkeshögskolan
Väliaikainen humanistinen ammattikorkeakoulu
Yrittäjien väliaikainen ammattikorkeakoulu.
Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu.

4 §

Aikaisemmat korkeakoulut

Edellä 2 §:ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan.

Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada ­ Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ­ Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ­ Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola.

5 §

Alemmat korkeakoulututkinnot

Alempia korkeakoulututkintoja ovat:
1) humanististen tieteiden ja luonnontieteiden kandidaatin tutkinnot, oikeusnotaarin tutkinto, sosionomin tutkinto ja farmasian tutkinnoista annetun asetuksen (246/1994) mukaan suoritettu farmaseutin tutkinto;
2) 1 päivän tammikuuta 1994 jälkeen annettujen asetusten mukaan suoritettavat elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot; sekä
3) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu
akateemisen sihteerin tutkinto
alempi oikeustutkinto
ammattinäyttelijäkurssin tutkinto
diplomiekonomin tutkinto
diplomikirjeenvaihtajan tutkinto
ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annettua asetusta (402/1977) edeltäneiden säännösten tai määräysten mukainen
eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto
hallintovirkamiestutkinto
hammaslääketieteen kandidaatin tutkinto
kirjastotutkinto
kirjeenvaihtajan tutkinto
kunnallistutkinto
kuvataiteen tutkinto
lainopillinen diplomitutkinto
liikuntakasvatuksen kandidaatin tutkinto
lääketieteen kandidaatin tutkinto
nuorisonohjaajan tutkinto
nuorisotyön tutkinto
näyttelijäkurssin tutkinto
odontologian kandidaatin tutkinto
oopperalaulajan tutkinto
opettajakandidaatin tutkinto
ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinto
sosiaalihuoltajatutkinto
sosiaalivakuutustutkinto
taloudellis-hallinnollinen tutkinto
teatteritutkinto
toimittajatutkinto
vankeinhoitotutkinto
varanotaarin tutkinto
verovirkamiestutkinto
voimistelunopettajan tutkinto
yhteiskunnallinen tutkinto
yleinen vakuutustutkinto.

6 §

Ylemmät korkeakoulututkinnot

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:
1) filosofian, elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kasvatustieteen, kauppatieteiden, kuvataiteen, liikuntatieteiden, maatalous- ja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian, terveystieteiden, valtiotieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnot;
2) farmasian, filosofian, hallinto-opin, kasvatustieteiden, lainopin, oikeustieteen, Sacri ministerii, taloustieteiden, terveydenhuollon ja valtiotieteen kandidaatin tutkinnot sekä arkkitehdin, diplomi-insinöörin, maisema-arkkitehdin ja proviisorin tutkinnot;
3) ennen 1 päivää tammikuuta 1994 annettujen säännösten ja määräysten mukaan suoritetut elintarviketieteiden, hallintotieteiden, kauppatieteiden, liikuntatieteiden, maatalousja metsätieteiden, musiikin, psykologian, taiteen, tanssitaiteen, teatteritaiteen, teologian ja yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnot;
4) eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkinnot; sekä
5) aikaisemmin voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan suoritettu
agronomin tutkinto
ekonomin tutkinto, joka on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/1977) mukainen,
kuvataideakatemian loppututkinto
metsätutkinto
metsänhoitotutkinto
puutarha-agronomin tutkinto
Sibelius-Akatemian diplomitutkinto
taideteollisen korkeakoulun loppututkinto
teologinen erotutkinto
valtiotieteellinen virkatutkinto
ylempi oikeustutkinto.

7 §

Yliopistojen jatkotutkinnot

Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa.

8 §

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkinnot ja eräät upseerin tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.

9 §

Ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat:
diakonian ammattikorkeakoulututkinto
kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto
konservointialan ammattikorkeakoulututkinto
kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
käsi- ja taideteollisuuden ammattikorkeakoulututkinto
laboratorioalan ammattikorkeakoulututkinto
liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
maa- ja metsätalouden ammattikorkeakoulututkinto
matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
merenkulun ammattikorkeakoulututkinto
musiikin ammattikorkeakoulututkinto
nuorisotyön ja vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinto
sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto
sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
teatteri- ja tanssialan ammattikorkeakoulututkinto
tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
tekstiili- ja vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinto
terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
viestintä- ja kuvataidealan ammattikorkeakoulututkinto.
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut:
1) insinöörin, miljöörakentajan, miljöörakentamisen, rakennusarkkitehdin, turvallisuusalan sekä vaatetusalan ammattikorkeakoulututkinnot;
2) datanomin, kansainvälisen yrittäjän, merkonomin sekä yritystoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;
3) artenomin, konservaattorin, kuvataiteen, kuvataiteilijan, kuvataiteen ja viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä viestintäkulttuurin ja kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnot;
4) liikunnanohjaajan sekä vapaa-aikatoiminnan ammattikorkeakoulututkinnot;
5) matkailun sekä ravitsemis- ja talousalan ammattikorkeakoulututkinnot;
6) diakonian ja kasvatuksen, kuntoutusalan, sosiaali- ja kulttuurialan sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattikorkeakoulututkinnot;
7) agrologin, hortonomin sekä metsätalousinsinöörin ammattikorkeakoulututkinnot.

10 §

Tutkinnon tuottama kelpoisuus

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut:
1) alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon;
2) lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai
3) 8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon.

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö.

Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto.

11 §

Opintosuorituksen tuottama kelpoisuus

Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat:
1) arvosana laudatur ja vähintään 55 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla 2 §:ssä mainitussa yliopistossa tai 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa;
2) arvosana cum laude approbatur ja vähintään 35 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa; sekä
3) arvosana approbatur ja vähintään 15 opintoviikon opintokokonaisuus, jotka on suoritettu samalla tieteen- tai opinalalla yliopistossa tai korkeakoulussa.

12 §

Erikoistumisopinnot

Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tut kintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa.

Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995).

Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista.

13 §

Terveydenhuollon alan erikoistumisopinnot

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 §:ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 §:ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään.

14 §

Rekisteriin merkittävät erikoistumisopinnot

Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä.

Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemisestä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995).

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta.

15 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri perustetaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (203/1994).

Sen estämättä, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, erikoistumisopintoihin kuuluu myös se koulutus, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ennen tämän asetuksen voimaantuloa järjestäneet erikoistumisopintoina.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

 

Naantalissa 18 päivänä kesäkuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen