Teollisen tuotteen kehittäminen

• Analyysit tuotekehityksessä
  • Strateginen design
  • Asiakkaiden määritteleminen
  • Tuotekonsepti
• Synteesit tuotekehityksessä
• Asiantuntijasuunnittelun menetelmät
• Osallistuvan suunnittelun menetelmät
• Arvioinnit tuotekehityksessä
• Suunnitelman esittäminen arvioitavaksi
• Arvioimisen järjestelyt
• Arvioinnin näkökulmat
• Koemarkkinointi
• Palaute ja kritiikki

Tuotekehityksen logiikka

Jatkuvasti toimivassa yrityksessä myös tuotekehitys on jatkuvaa: jokainen valmistunut tuote antaa pohjan seuraavan tuotesukupolven kehittämiselle, kuva vasemmalla.
Toiminnan jatkuvuudesta huolimatta tuotteen kehittäminen usein organisoidaan lineaarin kehittämisprojektin (kuva oikealla) muotoon, jolloin työtä on helpompi ohjata.

Joka tapauksessa tuotekehityksen lähtökohtina ovat aikaisempien tuotteiden ohella yrityksen toiminta-ajatus ja liikeidea, sen strategia ja tuotepolitiikka, vaikkei näitä pienissä tai uusissa yrityksissä aina löydy paperille pantuna. Muita lähtökohtia ovat ajankohtainen markkinatilanne asiakkaiden suuntaan sekä kilpailutilanne muihin alalla toimiviin yrityksiin.

Tuotesuunnittelun kustannukset (nouseva viiva kuvassa oikealla) etenkin projektin alkuvaiheessa ovat pienet verrattuna tuotteen myöhempiin valmistuskustannuksiin, joten tuotekehitysprojektin alkupuolelle on ajoitettava niin suuri osa tarvittavista selvityksistä kuin mahdollista. Samoin suuretkin muutokset tuotesuunnitelmaan ovat ideointi- ja konseptivaiheessa helppoja ja halpoja tehdä, mutta mitä pitemmälle tuotannon valmistelu tehtaassa etenee, sitä pienemmiksi käyvät mahdollisuudet muutoksiin (laskeva viiva kuvassa).

Tuotekehityksessä ei sovi aikailla. "Nopeat syövät hitaat." Se yritys, joka saa uuden tuotteen myyntiin ennen kilpailijoitaan, hyötyy pitemmästä myyntiajasta ennen tuotteen kaupallista vanhentumista, ja lisäksi saadaan hyötyä myös markkinoille tulevan uuden tuotteen aluksi korkeammasta hinnasta (kuvassa ensimmäisenä nouseva käyrä ja sen myöhästyneet kilpailijat).

Tuotekehityshanke sisältää tyypillisesti seuraavia selvityksiä:

Projektin kunkin vaiheen jälkeen ylempi johtoporras hyväksyy vaiheen tulokset ja antaa tavoitteet seuraavalle vaiheelle.

Projektin yllä kuvattu normaali kulku ei tarkoita sitä, että jokainen kehittämishanke noudattaisi sitä alusta loppuun. Syitä ovat mm. seuraavat:

1. Hankkeen missä tahansa vaiheessa on mahdollista, että yrityksen johto katsoo hankkeen liian huonosti tuottavaksi tai riskialttiiksi, ja lopettaa sen ennen kuin se ehtii aiheuttaa liikaa kuluja.
2. Monetkin suuret yhtiöt ovat viime aikoina huomanneet edulliseksi kehittää kaiken varalta ylimääräisiä alustavia tuoteideoita, toisin sanoen useampia tuotekonsepteja kuin mitä tarvitaan uusiin tuotteisiin. Tästä "ideapankista" on sitten tarpeen mukaan poimittavissa kulloinkin lupaavimmalta näyttävät, ja suunnittelijat eivät tarvitse paljoa aikaa niiden viimeistelemiseen tuotantokuntoon. Lisäksi näitä innovatiivisia tuotekonsepteja voidaan käyttää hyväksi yrityksen strategisessa suunnittelussa, henkilöstökoulutuksessa ja ulkoisen yrityskuvan kehittämisessä esim. näyttelyissä. Kaikki tämä merkitsee sitä, että on myös tuotekonseptointihankkeita, jotka käsittävät vain ylläolevan taulun kaksi ensimmäistä vaihetta.

Jos kaikki tuotekehityshankkeen vaiheet tehdään tiukasti peräkkäin ja yrityksen johto vielä käsittelee joka vaiheen tulokset, prosessi venyy kovin pitkäksi, kuten nähdään kuvasta alla, jossa silti on vain prosessin kolme osavaihetta näytteenä. Paksummalla viivalla piirretyt nuolet tarkoittavat johdon ohjaustoimenpiteitä.

Jos tuote pitää saada kiireesti markkinoille, prosessia voi nopeuttaa limittämällä vaiheet alla olevan kuvan periaatteella (concurrent engineering), kuten on tehty ylempänä esitetyssä taulukossakin, jossa esimerkiksi tuotekalkyyli ja muotoilu tehdään ensin alustavina.

Tuotekehityksen työnkulku tietenkin vaihtelee, riippuen tuotteen uutuudesta, tuotannon määrästä ja monista paikallisista seikoista. Tämä koskee etenkin tuotannon suunnittelua, joka onkin siksi jätetty pois seuraavasta tuotekehityksen tyypillisen prosessin selostuksesta.

Vaihtelusta huolimatta on tuotekehityksessä toki nähtävissä varsin vakiintunut peruslogiikka. Hankkeen alkuvaiheita leimaa vaatimusten analyysi, keskivaiheita suunnittelun synteesi ja loppuun kuuluu ehdotusten arviointi. Kutakin käsitellään jäljempänä omalla sivullaan.

Tietenkin vain harva tuote on niin yksinkertainen, että sen suunnitteluun riittäisi vain kolme työvaihetta. Useimmiten tuote täsmentyy asteittain, se tavallaan suunnitellaan moneen kertaan, näin syntyneitä tuotteen luonnoksia arvioidaan, mahdollisesti palataan välillä hankkimaan lisätietoja ja näiden pohjalta suunnitelma laaditaan uudelleen. Analyysin, synteesin ja arvioinnin kierrosta siis joudutaan monesti toistamaan useita kertoja. Koko hanke täten usein enemmän muistuttaa spiraalia (kuva vasemmalla) kuin suoraa etenemistä.

Teollisen tuotteen kehittämistä selostavat sivut:

1. Tuotekehityksen logiikka (tämä sivu)
2. Analyysit tuotekehityksessä
3. Synteesit tuotekehityksessä
4. Arvioinnit tuotekehityksessä

3.8.2007.
Kommentit kirjoittajalle:

Alkuperäinen sijainti: http://www2.uiah.fi/projects/metodi