Erään tuotepäämäärän teoria:

Tuotteen miellyttävyys

  In English   En Español   Sisällysluettelosivulle

Kun aletaan selvittää tuotteen miellyttävyyttä, on aivan ensiksi syytä ratkaista oma asenteemme selvityksen tuloksiin: onko tarkoitus vain todeta asiantila, vai onko tarkoitus myös parantaa asiaa? Toisin sanoen, onko selvityksemme toteava (deskriptiivinen / informatiivinen) vai ohjaava (normatiivinen)? Nämä kaksi katsontatapaa (joita käsitellään tarkemmin kohdassa Suunnitteluteorian laatimisen prosessi) johtavat aivan erilaisiin johtopäätöksiin ja myös vaativat hieman erilaista tutkimuksen metodiikkaa.

Toteava miellyttävyyden tutkimus

Tuotteissa on miellyttävyys varsin tavallinen ominaisuus, mutta tutkittavaksi se on hankala, sillä käsite 'miellyttävyys' on kovin yleisluonteinen ja epämääräinen samoin kuin sen sukuiset 'mielihyvä', 'halu' ja 'tarve'. Kaikkia näitä käsitteitä käytetään lukuisissa eri merkityksissä tilanteesta riippuen ja ne myös sisältävät niin lukuisia osatekijöitä, että on lähes mahdotonta tutkia kaikkia niitä samalla kertaa tai kirjoittaa asiasta yleistä teoriaa. Tosin jo antiikissa tätä yritti Epikuros (342/1 - 270/1), josta täten tuli hedonistisen filosofian perustaja (hedone = 'mielihyvä' kreikaksi).

1800-luvun alussa asiaan palasi utilitarismin filosofian koulukunta, kuten Jeremy Bentham ja John Stuart Mill. Hieman myöhemmin Daniel Bernoulli, Vilfredo Pareto ja muut ns. utiliteettiteorian kehittäjät esittivät matemaattisia malleja käytettäväksi miellyttävyyden, tai yleensä hyödyllisyyden, osakomponenttien käsittelyyn.

Yllä on lueteltu muutamia yrityksiä analysoida teoreettisesti miellyttävyyden käsitettä. 1800-luvun lopulla asiaa ryhdyttiin tutkimaan myös empiirisesti, aluksi psykologian laboratorioissa etenkin Georg Th. Fechnerin toimesta, joka halusi kokeellisesti selvittää varsinkin esteettisen nautinnon syntymisen ehtoja ja mekanismeja. Hän tuli täten luoneeksi perustan nykyiselle havaintopsykologialle.

Havaintopsykologian tutkimuskohteena ovat ihmisen aistit, joista kukin pystyy luomaan ihmiselle mielihyvän ja miellyttävyyden aistimuksia. Alla on lueteltu ihmisen aistit sekä esimerkkejä tuotteista, joiden yhteydessä mainittu aisti on tärkeä.

Yksittäiselle ihmiselle mahdollisia kanavia saada tuotteesta mielihyvää:
Mielihyvää välittävä kanava Tuotteita, joissa tämäntyyppinen miellyttävyys on tärkeä
Näköaisti Kuvataiteen ja taideteollisuuden tuotteet. Muita esimerkkejä: Tuotteen kauneus.
Kuuloaisti Näyttämötaide ja musiikki sekä niihin liittyvät soittimet ja laitteet. Ks. myös Tuotteen viesti.
Maku- ja hajuaisti Keittotaide ja siihen liittyvät tuotteet.
Kosketus- ja liikeaistit Urheiluvälineet. Vaatteet. Ajoneuvot. Huonekalut, varsinkin lepoon tarkoitetut.

Näiden miellyttävyyden lajien tutkimuksen emotieteitä siis ovat fysiologia ja havaintopsykologia, mutta nykyisin on myös niitä suppeampaan alaan erikoistuvia tutkimusperinteitä eli paradigmoja. Vanhin niistä on kauneuden tutkimus, estetiikka.

Aistien tuottamat nautinnot ovat ainakin enimmäkseen ihmisolennon myötäsyntyisiä toimintamekanismeja, ja ne ovat täten melko samanlaiset kaikilla ihmisillä, ja myös eri yhteisöissä ja kulttuuripiireissä. Niiden tutkijat eivät siksi useinkaan viitsi ryhtyä työläisiin kenttätutkimuksiin, vaan luottavat enimmäkseen kokeisiin laboratoriossa.

On kuitenkin myös toisenlaisia mielihyvän lähteitä, jotka eivät synny suoraan aisteissa vaan laajemman järjestelmän puitteissa: ihmisyhteisössä. Alla on niistä esimerkkejä.

Yhteisön jäsenelle mahdollisia kanavia saada tuotteesta mielihyvää:
Mielihyvää välittävä kanava Tuotteita, joissa tämäntyyppinen miellyttävyys on tärkeä
Oppimisen, tiedon saamisen ja ymmärtämisen tarve TV. Puhelin. Tietokone. Opetusvälineet. Ks. myös Kauneus oivaltamisena.
Sukupuolisuus. Vaatetus. Kauneudenhoitotuotteet.
Yhteistoiminta. Puhelin. TV. Työkalut. Leikkivälineet. Ks. myös Toiminnan kehittäminen.
Kilpailu. Arvonannon saamisen tarve. Vaatteet. Ajoneuvot. Urheiluvälineet.

Ylläolevan ryhmän tutkimuksen emotieteitä ovat sosiologia ja psykologia, jotka nekin ovat viime vuosisadan kuluessa synnyttäneet joukon tyttäriä. Näistä on taulussa mainittu joitakin niitä, jotka erityisesti liittyvät tuotteisiin.

Kun alemmassa taulussa mainitut mielihyvän lähteet syntyvät ihmisten yhteisöissä, ne ovat myös varsin erilaisia eri yhteisöissä ja kulttuuripiireissä. Jos tutkija tällöin haluaa löytää niissä joitakin yleispäteviä rakenteita ja piirteitä, hänen on tarpeen koota aineistoa useammasta kuin yhdestä yhteisöstä. Toisin sanoen kenttätutkimus on tarpeen.

Yhteisöllisten tarpeiden ja tyydytyksen kenttätutkimukset alkoivat 1900-luvun alussa antropologisen kulttuurien tutkimuksen puitteissa. Bronislaw Malinowski havaitsi, että kehittyvien alkukantaisten kulttuurien piirissä tarpeiden syntyminen noudattaa tiettyä kiinteää järjestystä. Abraham Maslow puolestaan sovelsi samantapaisen tarpeiden järjestyksen nykyajan yhteisöihin.

Myöhemmät tutkijat ovat muodostelleet useitakin erilaisia malleja kuvaamaan tuotteiden synnyttämän tyydytyksen tai mielihyvän eri lajien välisiä suhteita tai hierarkioita.
Turkka Keinonen on laatinut näistä teorioista yhteenvedon. Se löytyy kohdasta Käytettävyys ja mielihyvä.

Esimerkki mallista, jossa tuotteisiin liittyvät tarpeet ja tyydytykset on koottu loogiseksi puuksi on Brian Shackelin (1991, yllä) malli, jossa on jäsennelty tuotteen hyväksynnän osatekijöitä. Tarkempi selostus siitä on kohdassa Käytettävyyden mittaaminen.

Myös Jacob Nielsen on laatinut aiheesta oman mallinsa, oikealla. Sen selostus. Ja aivan viime aikoina Patrick Jordan on koettanut luoda yhteisen teorian, joka kattaisi kaikki teollisen tuotteen asiakasta miellyttävät ominaisuudet.

Yksi mahdollisuus on käyttää tässä "Tuote ja tieto" teoksessa sovellettua tuotesuunnittelun päämäärien luokitusta.

Ohjaava tuotteiden miellyttävyyden tutkimus

Ohjaava eli normatiivinen tutkimus ei pyri vain kuvaamaan vaan myös parantamaan tutkimuksen kohdetta. Jos kohteena on tuote, tämä voi ensinnäkin tarkoittaa juuri samaa olemassaolevaa kohdetta, jota tutkittiin, esimerkiksi historiallisen rakennuksen tutkiminen voi tähdätä sen kunnostamiseen tai entistämiseen. Toiseksi, ja tavallisemmin, ohjaavan tutkimuksen odotetaan antavan perusteita uusien tuotteiden kehittämiseen.

Jos tutkimuksella tähdätään uuteen tuotteeseen, tavallisin tilanne on se, ettei montakaan sen tulevista ominaisuuksista vielä ole lopullisesti määrätty, vaan tutkijoiden ja suunnittelijoiden on pohdittava rinnakkain lukuisia ominaisuuksia ja koetettava valita niistä asiakasta miellyttävä ja muutoinkin sopiva yhdistelmä. Tehtävä on usein hankala, sillä mitä miellyttävämpi ominaisuus valitaan, sitä enemmän tuotteen valmistaminen tavallisesti maksaa, joten on osattava valita ominaisuuksille sopiva taso.

Vaikeutena siis on usein se, että tuotteelle asetetut vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään, eikä niitä voida sovitella yhteen ennenkuin niiden välinen suhde on selvitetty. Tätä ongelmaa saattaa auttaa, jos käytettävissä on tutkimuksen kautta selvitetty malli, kuten jokin ylläolevista. Lisäksi on joitakin menettelytapoja, joilla on mahdollista helpottaa liian lukuisten ja ristiriitaisten vaatimusten ongelmaa, kuten:

Kun rajaus viedään äärimmilleen, tutkimus koskee vain yhtä tuotetta, joko olevaa tai suunniteltavaa. Viimemainittu tapaus tarkoittaa tavallista tuotteen kehittämisen hanketta, jota käsitellään toisaalla. Tuotteiden valikoima on rajattu jopa yhteen, mutta vaatimusten suuntaan rajausta ei juuri ole, vaan kaikki tuotteen ominaisuudet on otettava huomioon. Tyypillisiä ominaisuuksien valitsemisen tilanteita ovat mm. strateginen design, tuotekonseptin laatiminen, sitten varsinainen konkreettinen muotoilu ja vihdoin tuotesuunnitelman arvioiminen.

Aikaperspektiivi. Useimmat tuotteet ovat olemassa jonkin aikaa, eikä niiden miellyttävyys yleensä pysy vakiona tänä aikana. Tuotteen elinkaaressa on ainakin seuraavat tärkeät vaiheet, ja tutkijan on harkittava minkä tutkiminen on kulloinkin tärkeintä:

Paitsi uuden tuotteen kehittämisessä, ohjaavaa tutkimusta tarvitaan myös toisenlaisessa toiminnassa: julkisen vallan säädösten kehittämisessä sekä standardien laadinnassa. Näitä käsitellään tarkemmin kohdassa Suunnitteluteorian esitystapoja.

  In English   En Español   Sisällysluettelosivulle

3.8.2007.
Kommentit kirjoittajalle:

Alkuperäinen sijainti: http://www2.uiah.fi/projects/metodi