Toteava rekisteröiminen

  1. Tietojen keruu tutkimusprosessin osana
  2. Metodin valinta
  In English   En Español   Sisällystauluun

Tietojen keruu tutkimusprosessin osana

Ennen empiirisen tietojen rekisteröimisen aloittamista on viisasta hieman pohtia, olisiko tarvittava tieto saatavissa jollakin muulla tavalla kuin usein vaivalloisesti kokoamalla se empiriasta. Tällaisia ei-empiirisiä tutkimustapoja, joita käsitellään omilla sivuillaan, voisivat olla:

Empiirinen tietojen kokoaminen on useimmiten tutkimushankkeen työläin ja kallein vaihe, joten se kannattaa suunnitella huolella. Tällöin on muistettava, että empiirinen vaihe liittyy monessa kohdin projektin muihin operaatioihin. Jos sitä edeltävissä vaiheissa on oltu huolimattomia, se kostautuu empiirisessä työssä, ja jos taas empiirinen tietojen keruu on sattumanvaraista niin aineiston myöhemmässä käsittelyssä ajaudutaan vaikeuksiin.

Alla on muistilista niistä töistä jotka pitäisi olla tehty ennen empiirisen aineiston keräämistä. Jos kuitenkin tuntuu mahdottomalta saada niitä lopulliseen kuntoon ennen empiiristä vaihetta, voidaan ehkä tehdä ensin pieni empiirinen esitutkimus, sitten allaluetellut asiat ja vasta tämän jälkeen kootaan lopullinen empiirinen aineisto.

Ylläoleva lista sisältää tehtäviä, jotka pitäisi saada valmiiksi ennen kuin kovin paljon empiiristä aineistoa kootaan. Mutta ennen empiiristä vaihetta kannattaa lisäksi pohtia mitä tapahtuu jälkeenpäin, nimittäin analyysin vaiheessa. Monet analyysin menetelmät (etenkin tilastolliset) vaativat, että aineisto on tarkalleen oikeassa muodossa, joka on monesti helppokin saada aikaan kunhan se vain otetaan huomioon jo empiirisen työn tallentamista suunniteltaessa.

Metodin valinta

Metodikirjallisuudessa usein käytetty perusjaotus kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin metodeihin, ks. "Tutkimuksen kaksi kulttuuria", ei oikein sovi tuotteiden tai niiden suunnittelun tutkimukseen, sillä näissä joudutaan usein analysoimaan rinnakkain sekä laatuja että määriä. Seuraavassa onkin valinnan lähtökohdaksi otettu kaksi muuta kriteeriä:

  1. Aiempi teoria. Otetaanko se työn pohjaksi vai ei? Hyvästä teoriasta olisi apua työn suunnittelussa, mutta huonosta vain haittaa.
    On kolme tyypillistä vaihtoehtoa (joita käsitellään tarkemmin kohdassa Teoreettinen lähtöaineisto).

  2. Tutkimuskohteen luonne ja miten sitä lähestytään. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat:

Edellä esitettyjen kahden jaottelun - aineiston laadun ja aiemman teorian olemassaolon - pohjalta on mahdollista koota seuraava yhdistelmä tuotteiden tutkimuksessa tavallisimmin käytetyistä aineiston keräämisen metodeista: . Lavastetun tapahtuman havainnointi.
  Uutta kartoittava tutkimus Mallia täsmentävä tutkimus Hypoteesia testaava tutkimus
Esineiden tutkimuksen menetelmiä: Esineiden intensiivinen tutkimus Esineiden ekstensiivinen tutkimus (Tulee harvoin kysymykseen)
Toimintaa havainnoivia menetelmiä: Vapaamuotoinen havainnointi.
Toiminnan dokumentoiminen.
Systemaattinen havainnointi Koe
Kyseleviä menetelmiä: Teemahaastattelu Kysely ja lomakehaastattelu Eläytymismenetelmä
Koe
Sekundaarisen aineiston tutkimuksen menetelmiä: Kirjeiden, päiväkirjojen yms tutkimus ja niiden hermeneuttinen analyysi Jälkien tutkimus
Ex post facto -asetelma

Ylläoleva jaottelu on tarkoitettu vain jäsentämään metodien käsittelyä tässä oppaassa; useinkin tutkimushankkeen kysymyksenasettelu vaatii käyttämään useita metodeja rinnakkain. Tämä voi olla sikälikin hyödyksi, että kullakin tutkimusmetodilla on omat heikkoutensa, jotka näin saadaan paremmin kontrolliin (engl. "triangulation": kohteen tarkastelu ikäänkuin "kolmesta suunnasta" yhtaikaa).

Aineiston keräämisen metodin valintaan vaikuttaa käytännössä vielä eräs näkökohta: eri metodien työmäärissä ja kustannuksissa on suuria eroja. Nojatuoli on mukavampi ja halvempi työpaikka kuin laboratoriopöytä, tosielämän kenttätutkimuksesta puhumattakaan. Toisaalta on monesti vain kentältä saatavissa se uusi ensi käden tieto, joka tarvitaan aikaansaamaan käytännössä tarvittava kehitys.

  In English   En Español   Sisällystauluun

3.8.2007.
Kommentit kirjoittajalle:

Alkuperäinen sijainti: http://www2.uiah.fi/projects/metodi