Avoimen lähdekoodin tietokoneohjelmien kehittäminen opetussektorille

Teemu Leinonen
teemu.leinonen@uiah.fi

Janne Pietarila
janne.pietarila@uiah.fi

Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu

Mitä avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat?

free software.
libre software.
open source software.
vapaa ohjelmisto.

Vapaita avoimen lähdekoodin ohjelmia eivät ole:

freeware.
shareware.
shared source.

Vapaa ohjelmisto on julkaistu sellaisen lisenssin alaisena, joka varmistaa että ohjelmisto on vapaa kaikille käyttäjille.

Käyttäjällä on vapaus:

käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen.
opiskella ja tutkia miten ohjelma toimii ja muuttaa sitä omiin tarkoituksiinsa sopivaksi.
jakaa ohjelmaa muille ja näin auttaa lähimmäistään.
parantaa ohjelmaa ja julkaista parannukset jotta koko ohjelmaa käyttävä yhteisö hyötyy.

Kun puhutaan vapaasta (free) ohjelmasta, silloin ei tarkoiteta hintaa.

Miten vapaan ohjelmiston tunnistaa?

Open Source Initiative (OSI)
http://www.opensource.org

Esimerkki tekijänoikeusilmoituksesta avoimessa ohjelmassa:

<--
This program is free software; you can redistribute it and/or modify it under the terms of the GNU General Public License as published by the Free Software Foundation; either version 2 of the License, or (at your option) any later version.

This program is distributed in the hope that it will be useful, but WITHOUT ANY WARRANTY; without even the implied warranty of MERCHANTABILITY or FITNESS FOR A PARTICULAR PURPOSE. See the GNU General Public License for more details.

You should have received a copy of the GNU General Public License along with this program; if not, write to the Free Software Foundation, Inc., 59 Temple Place, Suite 330, Boston, MA 02111-1307 USA
-->

Ovatko vapaat ohjelmistot luotettavia?

Esimerkki suljetun ohjelman tekijän ottamasta vastuusta:

--------------------
...[OHJELMAN TEHNYT YRITYS] TAI SEN TOIMITTAJAT EIVÄT MISSÄÄN TAPAUKSESSA OLE VASTUUSSA MINKÄÄNLAISISTA ERITYISISTÄ, SATUNNAISISTA, EPÄSUORISTA TAI VÄLILLISISTÄ VAHINGOISTA (MUKAAN LUKIEN MUUN MUASSA VAHINGONKORVAUKSET LIIKEVOITON MENETTÄMISESTÄ, SALAISEN TAI MUUN TIEDON MENETTÄMISESTÄ, LIIKETOIMINNAN KESKEYTYMISESTÄ, HENKILÖVAHINGOISTA, YKSITYISYYDEN MENETTÄMISESTÄ, VELVOLLISUUKSIEN TÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ (MUUN MUASSA VELVOLLISUUS TOIMIA VILPITTÖMÄSSÄ MIELESSÄ JA NOUDATTAA KOHTUULLISTA HUOLELLISUUTTA), LAIMINLYÖNNEISTÄ TAI MUUSTA RAHALLISESTA TAI MUUNLAISESTA VAHINGOSTA), JOTKA AIHEUTUVAT PÄIVITETYN OHJELMISTON...
--------------------

Ohjelmistoon liittyvissä ongelmatilanteissa todennäköisyys löytää apua vapaalle ohjelmistolle on suurempi kuin suljettujen ohjelmien kanssa.

Historia

60-70 -luku: Laitetoimittajien ja yliopistojen avoimet ohjelmistot (IBM, Digital, MIT)

80-luku: GNU (Richard Stallman), BSD

90-luku:

Linux

Linux-jakelupaketit: Slackware, Debian, RedHat, SuSE, Mandrake, Best Linux, IT Linux.

Internet/Web -ohjelmat: Apache, W3C:n ohjelmat (esim. Amaya), Sendmail, BIND, Mozilla, Konqueror, pine, mutt.

Työpöydät ja ikkunointijärjestelmät: XFree86, KDE, Gnome, GNUstep.

Toimisto-ohjelmat ja muut sovellusohjelmat: Open Office, KOffice, AbiWord, Gnumeric, Evolution, GIMP, gPhoto, Dia, Sketch.

Oppimisympäristöt: FLE3, MimerDesk, Shadow netWorkspace, The Manhattan Virtual Classroom.

Muuta: Nokia Media Terminal, Simputer, Linux PDAt, MP3-soittimet, TiVo.

Miksi vapaita ohjelmia opetussektorille?

Teknis-hallinnolliset syyt:

Riittävä valikoima ohjelmia saatavilla joissa riittävä toiminnallisuus ja riittävä käytettävyys.

Riippumattomuus yhdestä toimittajasta.

Mahdollistaa kilpailuttamisen.

Rahat jäävät paikalliseen talouteen eivätkä karkaa merten taakse.

Mahdollisuus parantaa ja korjata ohjelmaa.

Päivitykset välittömästi saatavilla.

Lisenssihallinnan helppous.

Kustannukset.

Pedagogiset syyt:

Opitaan periaatteita ja käsitteitä; ei tietyn valmistajan ohjelmistoja.

Mahdollisuus vapaasti yhdistää oppimateriaaleja ja ohjelmistoja (esim. simulaatiot).

Mahdollistaa uudella tavalla opettajien ja oppilaiden luovuuden.

Korostaa kriittistä ajattelua suhtautumista työkaluihin ja sisältöihin.

Oppiminen, oivaltaminen ja kehitys perustuvat siihen, että tutuustumme aikaisempien sukupolvien työn tuloksiin, tutkimme niitä, keskustelemme niistä ja kehitämme niitä edelleen.

"How is it possible that one ever thought education could be done with non-free software?"

-- Philippe Aigrain, Head of Sector "Software Technologies", European Commission